Sijoitusrahastolaki

Tyyppi Laki
Julkaisu 2019-02-22
Viimeksi päivitetty 2026-04-16
Tila Voimassa
Ministeriö Valtiovarainministeriö
Lähde Finlex
pykälää 281
Muutoshistoria JSON API

Puolivuotiskatsauksessa on esitettävä selvitys sijoitusrahaston varoista ja veloista, liikkeessä olevien osuuksien lukumäärästä, rahasto-osuuden arvosta, sijoitusten jakautumisesta sijoitusrahaston sijoituspolitiikka huomioon ottaen sekä sijoitusten koostumuksessa katsauskauden aikana tapahtuneista muutoksista.

Valtiovarainministeriön asetuksella annetaan tarkempia säännöksiä puolivuotiskatsauksen sisällöstä ja siitä, miten puolivuotiskatsauksessa olevat tiedot esitetään.

Arvopapereilla toteutettavia rahoitustoimia ja kokonaistuoton vaihtosopimuksia koskevien tietojen antamisesta sijoitusrahaston puolivuotiskatsauksessa säädetään lisäksi arvopapereilla toteutettavien rahoitustoimien raportointi- ja läpinäkyvyysasetuksen 13 artiklassa.

7 § Sijoitusrahaston vuosikertomuksen ja muiden tietojen julkistaminen

Rahastoyhtiön on julkistettava verkkosivustollaan jokaisesta hoitamastaan sijoitusrahastosta viimeisin vuosikertomus jokaiselta tilikaudelta. Vuosikertomus on julkistettava kolmen kuukauden kuluessa tilikauden päättymisestä.

Rahastoyhtiön on samalla kun se julkistaa vuosikertomuksen toimitettava se Finanssivalvonnalle sijoitusrahastodirektiivin 82 a artiklaa noudattaen ESAP-asetuksen 2 artiklan 3 tai 4 alakohdan mukaisessa muodossa. Tietoihin on liitettävä seuraavat tiedot:

1) sijoitusrahaston nimet, johon tiedot liittyvät;

2) ESAP-asetuksen 7 artiklan 4 kohdan b alakohdassa tarkoitettu sijoitusrahaston oikeushenkilötunnus;

3) ESAP-asetuksen 7 artiklan 4 kohdan d alakohdassa tarkoitettu sijoitusrahaston kokoluokka;

4) ESAP-asetuksen 7 artiklan 4 kohdan c alakohdassa tarkoitettu tietojen tyyppi;

5) maininta siitä, sisältyykö tietoihin henkilötietoja.

Sijoitusrahastolla on oltava ESAP-asetuksen 7 artiklan 4 kohdan b alakohdassa tarkoitettu oikeushenkilötunnus.

Vuosikertomuksessa on oltava tilinpäätös, tuloslaskelma, tase ja niiden liitetiedot sekä sijoitusrahaston toiminnan kehityksen ja tuloksen arvioimiseksi tarvittavat muut olennaiset ja riittävät tiedot.

Vuosikertomuksesta on lisäksi käytävä ilmi:

1) rahastoyhtiön henkilöstölleen maksamien palkkojen ja palkkioiden kokonaismäärä tilikauden aikana eriteltynä kiinteään ja muuttuvaan palkanosaan, edunsaajien määrä sekä sijoitusrahastosta suoraan maksetut määrät ja niihin kuuluvat tulosperusteiset palkkiot;

2) palkkojen ja palkkioiden kokonaismäärä jaoteltuna 4 luvun 4 §:n 1 momentissa tarkoitettujen henkilöstöryhmien tai muiden työntekijäryhmien mukaan;

3) miten palkat ja palkkiot sekä etuudet on laskettu;

4) 4 luvun 5 §:ssä tarkoitettujen arviointien tulokset ja ilmenneet sääntöjenvastaisuudet;

5) olennaiset muutokset hyväksyttyyn palkka- ja palkkiopolitiikkaan.

Valtiovarainministeriön asetuksella annetaan tarkemmat säännökset toimintakertomuksen sisällöstä ja siitä, miten toimintakertomuksessa olevat tiedot esitetään.

Arvopapereilla toteutettavia rahoitustoimia ja kokonaistuoton vaihtosopimuksia koskevien tietojen antamisesta sijoitusrahaston vuosikertomuksessa säädetään lisäksi arvopapereilla toteutettavien rahoitustoimien raportointi- ja läpinäkyvyysasetuksen 13 artiklassa.

8 § Rahastoesitteen, vuosikertomuksen ja puolivuotiskatsauksen antaminen

Rahastoyhtiön on toimitettava asiakkaalle tämän pyynnöstä veloituksetta rahastoesite ja viimeisin sijoitusrahastoa koskeva vuosikertomus ja puolivuotiskatsaus.

Rahastoyhtiön on huolehdittava, että sijoitusrahaston viimeisin vuosikertomus ja puolivuotiskatsaus pidetään yleisesti saatavilla rahastoesitteessä ja avaintietoesitteessä ilmoitetulla tavalla. Asiakkaalle on tämän pyynnöstä veloituksetta toimitettava vuosikertomus ja puolivuotiskatsaus kirjallisena.

Asiakkaan pyynnöstä rahastoyhtiön on toimitettava tälle lisätietoja sijoitusrahaston riskien hallinnassa käytettävistä menetelmistä ja sovellettavista määrällisistä rajoista sekä sijoitusrahaston sijoitustoiminnan kannalta keskeisten rahoitusvälineitten luokkien riskien ja tuottojen viimeaikaisesta markkinakehityksestä.

Rahastoyhtiön on toimitettava rahastoesite asiakkaalle siten, että se osoitetaan asiakkaalle henkilökohtaisesti joko kirjallisesti tai muulla pysyvällä tavalla siten, että asiakas voi säilyttää, tallentaa ja toisintaa sen muuttumattomana tai siten, että rahastoesite on saatavilla rahastoyhtiön internetsivuilla asianmukaisen ajan. Asiakkaalle on aina tämän pyynnöstä toimitettava veloituksetta rahastoesite kirjallisena.

Ehdoista, joita sovelletaan rahastoesitteen tai avaintietoesitteen toimittamiseen muuta pysyvää välinettä kuin paperia käyttäen tai verkkosivuston välityksellä, säädetään komission avaintietoasetuksessa.

9 § Sijoitusrahaston arvon julkistaminen ja arvon korjaaminen julkistamisen jälkeen

Rahastoyhtiön on julkistettava rahasto-osuuden arvo sekä liikkeessä olevien rahasto-osuuksien määrä aina kun se laskee liikkeeseen tai lunastaa rahaston osuuksia ja vähintään kaksi kertaa kuukaudessa.

Finanssivalvonta voi hakemuksesta antaa rahastoyhtiölle luvan julkistaa tiedot ainoastaan kerran kuukaudessa, jos tällainen menettely ei vaaranna rahasto-osuudenomistajien etuja.

Rahastoyhtiön on viipymättä oikaistava julkistetun rahasto-osuuden arvon olennainen virhe. Julkistetun rahasto-osuuden arvon virheestä on välittömästi tehtävä ilmoitus Finanssivalvonnalle, joka ratkaisee virheen olennaisuuden.

10 § Avaintietoesitteen toimittaminen sijoittajalle etukäteen

Rahastoyhtiön, joka myy sijoitusrahaston rahasto-osuuksia suoraan tai sen puolesta toimivan luonnollisen henkilön tai oikeushenkilön välityksellä rahastoyhtiön vastuulla, on toimitettava avaintietoesite sijoittajalle hyvissä ajoin ennen sijoitusrahaston rahasto-osuuksien merkintää.

Rahastoyhtiön, jonka hoitaman sijoitusrahaston rahasto-osuuksia myydään muulla kuin 1 momentissa tarkoitetulla tavalla, on kunkin sijoitusrahaston osalta annettava avaintietoesite pyynnöstä:

1) niille, jotka käyttävät rahasto-osuuksia oman rahoitustuotteensa osana;

2) välittäjille, jotka myyvät kyseisen sijoitusrahaston osuuksia tai sellaisia tuotteita, joihin sisältyy kyseiseen sijoitusrahastoon kohdistuva riski;

3) välittäjille, jotka antavat tällaisiin sijoituksiin tai tuotteisiin liittyvää neuvontaa.

Avaintietoesite on toimitettava sijoittajille veloituksetta.

11 § Avaintietoesitteen pitämien saatavilla

Rahastoyhtiön on toimitettava avaintietoesite sijoittajalle 8 §:n 4 momentissa tarkoitetulla pysyvällä tavalla tai siten, että se on saatavilla rahastoyhtiön internetsivuilla asianmukaisen ajan. Sijoittajalle on aina tämän pyynnöstä toimitettava veloituksetta avaintietoesite kirjallisena.

Rahastoyhtiön on pidettävä ajan tasalla oleva avaintietoesite saatavilla rahastoyhtiön internetsivuilla.

12 § Avaintietoesitteen toimittaminen Finanssivalvonnalle ja päivittäminen

Rahastoyhtiön on toimitettava avaintietoesite ja sen muutokset välittömästi Finanssivalvonnalle tiedoksi.

Avaintietoesite on pidettävä keskeisiltä osiltaan ajan tasalla.

13 § Sijoittajalle annettavien avaintietojen toimittaminen avaintietoasiakirjalla

Tämän luvun 4 §:n 1 momentissa säädetyn velvollisuuden laatia avaintietoesite voi täyttää myös paketoitujen sijoitustuotteiden avaintietoasetuksen mukaisesti laaditulla, toimitetulla, tarkistetulla ja käännetyllä avaintietoasiakirjalla. Tällaisen avaintietoasiakirjan katsotaan täyttävän tässä luvussa avaintietoesitteelle säädetyt vaatimukset.

VI OSA. SIJOITUSRAHASTON SULAUTUMINEN, JAKAUTUMINEN, LAKKAUTTAMINEN JA TOIMINNAN LUOVUTTAMINEN

16 luku. Sijoitusrahaston sulautuminen

1 § Sulautuminen

Sijoitusrahasto (sulautuva sijoitusrahasto) voi sulautua toisen sijoitusrahaston (vastaanottava sijoitusrahasto) tai yhteissijoitusyrityksen (vastaanottava yhteissijoitusyritys) kanssa. Myös alarahasto voi toimia sulautuvana tai vastaanottavana sijoitusrahastona. Mitä tässä laissa säädetään sijoitusrahaston sulautumisesta, sovelletaan myös alarahaston sulautumiseen. Sijoitusrahasto, jolla on alarahastoja, ei voi toimia sulautuvana tai vastaanottavana sijoitusrahastona.

Sulautumisella tarkoitetaan järjestelyä, jossa:

1) sulautuvan sijoitusrahaston varat ja vastuut siirretään purkautumishetkellä ilman selvitysmenettelyä toiselle toiminnassa olevalle vastaanottavalle sijoitusrahastolle tai vastaanottavalle yhteissijoitusyritykselle ja jossa sulautuvan sijoitusrahaston rahasto-osuudenomistajille annetaan vastikkeeksi vastaanottavan sijoitusrahaston tai vastaanottavan yhteissijoitusyrityksen osuuksia ja mahdollisesti rahavastike, joka saa olla enintään kymmenen prosenttia näiden osuuksien nettoarvosta; tai

2) vähintään kahden sulautuvan sijoitusrahaston tai sulautuvan sijoitusrahaston ja 6 §:ssä tarkoitetun sulautuvan yhteissijoitusyrityksen varat ja vastuut siirretään purkautumishetkellään ilman selvitysmenettelyä niiden muodostamalle vastaanottavalle sijoitusrahastolle tai vastaanottavalle yhteissijoitusyritykselle ja jossa sulautuvan sijoitusrahaston rahasto-osuudenomistajille annetaan vastikkeeksi vastaanottavan sijoitusrahaston tai vastaanottavan yhteissijoitusyrityksen osuuksia ja mahdollisesti rahavastike, joka saa olla enintään kymmenen prosenttia näiden osuuksien nettoarvosta.

Jos sulautuminen on muu kuin rajat ylittävä sulautuminen taikka kotimainen sulautuminen, jossa on kansainvälinen kytkentä, siihen sovelletaan tämän luvun säännöksiä lukuun ottamatta vaatimuksia, jotka koskevat yhteissijoitusyritystä tai liittyvät rahasto-osuuksien markkinointiin muussa ETA-valtiossa kuin Suomessa.

2 § Sulautumishakemus

Sijoitusrahaston sulautumisen edellytyksenä on etukäteen annettu lupa. Luvan myöntää sulautuvaa sijoitusrahastoa hoitavan rahastoyhtiön hakemuksesta Finanssivalvonta.

Hakemuksessa on oltava seuraavat selvitykset:

1) sulautumissuunnitelma, jonka sulautuvaa sijoitusrahastoa hoitava rahastoyhtiö sekä vastaanottavaa sijoitusrahastoa hoitava rahastoyhtiö tai vastaanottava yhteissijoitusyritys ovat hyväksyneet;

2) rahastoesite ja avaintietoesite vastaanottavasta yhteissijoitusyrityksestä;

3) kunkin sulautuvan ja vastaanottavan sijoitusrahaston säilytysyhteisön antama ilmoitus, jossa vahvistetaan, että säilytysyhteisö on tehnyt 7 §:ssä tarkoitetun tarkastuksen, ja yhteissijoitusyrityksen säilytysyhteisön antama edellä mainittua ilmoitusta vastaava ilmoitus;

4) sulautuvan sijoitusrahaston ja vastaanottavan sijoitusrahaston sekä vastaanottavan yhteissijoitusyrityksen rahasto-osuudenomistajille annettavat tiedot sulautumisesta.

Lupaa on haettava kahden kuukauden kuluessa 2 momentin 1 kohdassa tarkoitetun sulautumissuunnitelman hyväksymisestä, jos sijoitusrahasto sulautuu toisen sijoitusrahaston kanssa.

Edellä 2 momentissa tarkoitetut selvitykset on annettava suomen tai ruotsin kielellä ja yhteissijoitusyrityksen kotivaltion virallisella kielellä tai yhdellä sen virallisista kielistä taikka Finanssivalvonnan ja asianomaisen ETA-valtion toimivaltaisen viranomaisen hyväksymällä kielellä.

Jos Finanssivalvonta katsoo, ettei kaikkia luvan myöntämiseksi tarvittavia 2 momentissa tarkoitettuja selvityksiä ole toimitettu sille, sen on vaadittava lisäselvitystä kymmenen työpäivän kuluessa sille toimitettujen selvitysten vastaanottamisesta.

3 § Sulautumisen edellytysten arviointi

Finanssivalvonnan on tarkasteltava aiotusta sulautumisesta aiheutuvia vaikutuksia sulautuvan sijoitusrahaston ja vastaanottavan sijoitusrahaston rahasto-osuudenomistajille sen arvioimiseksi, ovatko rahasto-osuudenomistajille annettavat tiedot sulautumisesta riittävät.

Finanssivalvonta voi tarvittaessa vaatia, että sulautuvan sijoitusrahaston tai vastaanottavan sijoitusrahaston rahasto-osuudenomistajille annettavia tietoja selvennetään.

Finanssivalvonnan on toimitettava kaikki tarvittavat 2 §:n 2 momentissa tarkoitetut selvitykset välittömästi vastaanottavan yhteissijoitusyrityksen kotivaltion toimivaltaisille viranomaisille.

4 § Luvan myöntämisen edellytykset

Finanssivalvonnan on myönnettävä lupa aiotulle sulautumiselle, jos:

1) sulautuminen täyttää tässä pykälässä ja 2, 3, 5, 7 ja 8 §:ssä säädetyt vaatimukset;

2) vastaanottavan sijoitusrahaston ja vastaanottavan yhteissijoitusyrityksen on ilmoitettu markkinoivan osuuksiaan kaikissa niissä ETA-valtioissa, joissa sulautuvan sijoitusrahaston rahastoyhtiöllä on lupa hoitaa sijoitusrahastoja tai joissa sen on 22 luvun 7 §:n mukaisesti ilmoitettu markkinoivan rahasto-osuuksiaan;

3) Finanssivalvonta pitää sulautuvan sijoitusrahaston ja vastaanottavan sijoitusrahaston rahasto-osuudenomistajille sulautumisesta annettavia tietoja riittävinä; ja

4) Finanssivalvonta on vakuuttunut siitä, että vastaanottavan yhteissijoitusyrityksen kotivaltion toimivaltainen viranomainen pitää vastaanottavan yhteissijoitusyrityksen osuudenomistajille annettavia tietoja riittävinä tilanteessa, jossa:

a)

viimeksi mainittu viranomainen ei ole tehnyt Finanssivalvonnalle ilmoitusta siitä, että se pitää vastaanottavan yhteissijoitusyrityksen osuudenomistajille annettavia tietoja riittämättöminä 20 työpäivän kuluessa siitä, kun Finanssivalvonta toimitti sille kaikki tarvittavat selvitykset 3 §:n 1 momentin mukaisesti; tai

b)

viimeksi mainittu viranomainen on a alakohdassa mainitussa ajassa ensin ilmoittanut Finanssivalvonnalle pitävänsä vastaanottavan yhteissijoitusyrityksen osuudenomistajille annettavia tietoja riittämättöminä ja sen jälkeen ilmoittanut pitävänsä muutettuja tietoja riittävinä.

Finanssivalvonnan on ilmoitettava sulautuvaa sijoitusrahastoa hoitavalle rahastoyhtiölle viimeistään 20 työpäivän kuluttua siitä, kun rahastoyhtiö toimitti sille 2 §:ssä tarkoitetut luvan saamiseksi tarvittavat selvitykset, onko sulautumiselle myönnetty lupa. Jos Finanssivalvonta ei ole saanut vastaanottavan yhteissijoitusyrityksen kotivaltion toimivaltaiselta viranomaiselta 1 momentin 4 kohdan b alakohdassa tarkoitettua ilmoitusta muutettujen tietojen riittävyydestä, sen on ilmoitettava rahastoyhtiölle, ettei lupaa sulautumiselle voida myöntää ennen kuin se on saanut edellä tarkoitetulta viranomaiselta ilmoituksen muutettujen tietojen riittävyydestä.

Finanssivalvonnan on ilmoitettava päätöksestään vastaanottavan yhteissijoitusyrityksen kotivaltion toimivaltaisille viranomaisille.

Finanssivalvonta voi antaa vastaanottavalle sijoitusrahastolle luvan poiketa kuuden kuukauden ajan siitä, mitä 13 luvun 6 §:n 6 ja 7 momentissa sekä 7, 8, 10 ja 11 §:ssä säädetään, jos riskin hajauttamisen periaatteen noudattamisesta huolehditaan.

5 § Sulautumissuunnitelma

Sulautuvaa sijoitusrahastoa hoitavan rahastoyhtiön sekä vastaanottavaa sijoitusrahastoa hoitavan rahastoyhtiön ja vastaanottavan yhteissijoitusyrityksen on laadittava sulautumissuunnitelma, jossa on oltava seuraavat tiedot ja selvitykset:

1) sulautumismenetelmä ja sulautumiseen osallistuvat sijoitusrahastot ja yhteissijoitusyritykset;

2) sulautumisen tausta ja syyt;

3) vaikutukset, joita sulautumisella arvioidaan olevan sulautuvan ja vastaanottavan sijoitusrahaston ja vastaanottavan yhteissijoitusyrityksen osuudenomistajille;

4) hyväksytyt perusteet, joiden pohjalta määritetään varojen arvo ja tarvittaessa vastuut päivänä, jona lasketaan vaihtosuhde;

5) vaihtosuhteen laskentamenetelmä;

6) sulautumisen suunniteltu voimaantulopäivä;

7) varojen siirtoon ja osuuksien vaihtoon sovellettavat säännökset;

8) 1 §:n 2 momentin 2 kohdassa tarkoitetussa sulautumisessa muodostetun vastaanottavan sijoitusrahaston tai yhteissijoitusyrityksen säännöt tai perustamisasiakirjat.

Finanssivalvonta ei saa vaatia lisätietojen sisällyttämistä sulautumissuunnitelmaan.

Sulautuvaa sijoitusrahastoa hoitava rahastoyhtiö ja vastaanottavaa sijoitusrahastoa hoitava rahastoyhtiö ja vastaanottava yhteissijoitusyritys voivat päättää sisällyttää sulautumissuunnitelmaan myös muita kuin 1 momentissa tarkoitettuja tietoja.

6 § Yhteissijoitusyrityksen sulautuminen sijoitusrahastoon

Yhteissijoitusyritys (sulautuva yhteissijoitusyritys) voi sulautua sijoitusrahastoon (vastaanottava sijoitusrahasto), jos sulautuvan yhteissijoitusyrityksen kotivaltion toimivaltaiset viranomaiset toimittavat Finanssivalvonnalle seuraavat tiedot ja asiakirjat aiotusta sulautumisesta:

1) sulautumissuunnitelma, jonka sulautuva yhteissijoitusyritys ja vastaanottavaa sijoitusrahastoa hoitava rahastoyhtiö ovat hyväksyneet;

2) rahastoesite ja avaintietoesite vastaanottavasta sijoitusrahastosta;

3) vastaanottavan sijoitusrahaston säilytysyhteisön antama ilmoitus, jossa vahvistetaan, että säilytysyhteisö on tehnyt 7 §:ssä tarkoitetun tarkastuksen ja sulautuvan yhteissijoitusyrityksen säilytysyhteisön antama edellä mainittua ilmoitusta vastaava ilmoitus;

4) sulautuvan yhteissijoitusyrityksen ja vastaanottavan sijoitusrahaston rahasto-osuudenomistajille annettavat tiedot sulautumisesta.

Finanssivalvonnan tulee saada 1 momentissa tarkoitetut tiedot ja asiakirjat 2 §:n 4 momentissa säädetyllä kielellä.

Finanssivalvonnan on tarkasteltava sulautumisesta aiheutuvia vaikutuksia vastaanottavan sijoitusrahaston rahasto-osuudenomistajille sen arvioimiseksi, ovatko heille sulautumisesta annettavat tiedot riittävät. Jos Finanssivalvonta pitää tietoja riittämättöminä, se voi 15 työpäivän kuluessa 1 momentissa tarkoitettujen selvitysten vastaanottamisesta kirjallisesti vaatia vastaanottavaa sijoitusrahastoa hoitavaa rahastoyhtiötä antamaan vastaanottavan sijoitusrahaston rahasto-osuudenomistajille riittävät lisätiedot. Finanssivalvonnan on tässä tapauksessa ilmoitettava sulautuvan yhteissijoitusyrityksen kotivaltion toimivaltaiselle viranomaiselle, että se pitää rahasto-osuudenomistajille annettavia tietoja riittämättöminä. Finanssivalvonnan on ilmoitettava 20 työpäivän kuluessa 1 momentissa tarkoitettujen selvitysten vastaanottamisesta sulautuvan yhteissijoitusyrityksen kotivaltion toimivaltaisille viranomaisille, pitääkö se rahasto-osuudenomistajille annettavia lisätietoja riittävinä.

Sulautumisen edellytyksenä on, että Finanssivalvonta saa sulautuvan yhteissijoitusyrityksen kotivaltion toimivaltaiselta viranomaiselta ilmoituksen sulautumista koskevasta päätöksestä.

7 § Säilytysyhteisön velvollisuus tarkastaa sulautumisen tiedot

Sulautumiseen osallistuvan sijoitusrahaston säilytysyhteisön on tarkastettava, että sulautumissuunnitelmaa koskevat 5 §:n 1 momentin 1, 6 ja 7 kohdassa tarkoitetut tiedot ovat tämän lain ja sijoitusrahaston sääntöjen mukaiset.

8 § Tilintarkastajan lausunto

Sulautuvaa tai vastaanottavaa sijoitusrahastoa hoitavan rahastoyhtiön 7 luvun 1 §:n 2 momentissa tarkoitetun tilintarkastajan tai muun vastaavat edellytykset täyttävän tilintarkastajan on annettava lausunto, jossa vahvistetaan:

1) hyväksytyt perusteet, joiden pohjalta määritetään varojen arvo ja tarvittaessa vastuut päivänä, jona lasketaan vaihtosuhde;

2) tarvittaessa osuutta kohti laskettu rahavastike;

3) vaihtosuhteen laskentamenetelmä ja 13 §:n 1 momentissa tarkoitetulle vaihtosuhteen laskentapäivälle laskettu todellinen vaihtosuhde.

Edellä 1 momentissa tarkoitettu lausunto ei saa olla tilintarkastuslain 3 luvun 5 §:n 3 momentissa tarkoitettu vakiomuotoinen lausunto.

Jäljennös tilintarkastajan lausunnosta on asetettava sulautuvan sijoitusrahaston sekä vastaanottavan sijoitusrahaston ja vastaanottavan yhteissijoitusyrityksen osuudenomistajien sekä Finanssivalvonnan ja yhteissijoitusyrityksen kotivaltion toimivaltaisten viranomaisten saataville näiden pyynnöstä. Sulautuvaa sijoitusrahastoa hoitavan rahastoyhtiön on huolehdittava jäljennöksen saataville asettamisesta.

9 § Rahasto-osuudenomistajille annettavien tietojen antaminen

Sulautuvan ja vastaanottavan sijoitusrahaston rahasto-osuudenomistajille on annettava sellaiset tarkoituksenmukaiset ja täsmälliset tiedot aiotusta sulautumisesta, joiden perusteella nämä voivat tehdä perustellun arvion sulautumisen vaikutuksista sijoituksiinsa.

Edellä 1 momentissa tarkoitetut tiedot on annettava rahasto-osuudenomistajille kirjallisesti ja julkaistava vähintään yhdessä valtakunnallisessa sanomalehdessä sen jälkeen, kun Finanssivalvonta on antanut luvan sulautumiselle. Rajat ylittävässä sulautumisessa, jossa sulautuva yhteissijoitusyritys sulautuu vastaanottavan sijoitusrahaston kanssa, 1 momentissa tarkoitetut tiedot on annettava vastaanottavan sijoitusrahaston rahasto-osuudenomistajille sen jälkeen, kun sulautuvan yhteissijoitusyrityksen kotivaltion toimivaltainen viranomainen on antanut luvan sulautumiselle ja ilmoittanut siitä Finanssivalvonnalle. Tiedot on annettava viimeistään 30 päivää ennen viimeistä päivää, jona on mahdollista pyytää 11 §:ssä tarkoitettua osuuksien maksutonta takaisinostoa, lunastusta tai muuntamista.

10 § Rahasto-osuudenomistajille annettavien tietojen sisältö

Rahasto-osuudenomistajille annettavien tietojen on oltava sellaiset, että rahasto-osuudenomistaja voi niiden perusteella tehdä perustellun päätöksen sulautumisen mahdollisista vaikutuksista sijoituksiinsa sekä päätöksen käyttää 11 §:ssä tarkoitettuja oikeuksiaan.

Rahasto-osuudenomistajille on annettava seuraavat tiedot ja asiakirjat:

1) sulautumisen tausta ja syyt;

2) olennaiset erot sijoituspolitiikassa ja -strategiassa, kustannukset, odotettu tuottokehitys, määräaikaiskatsaukset, mahdolliset suoritusongelmat ja tarvittaessa varoitus rahasto-osuudenomistajille siitä, että heidän verokohtelunsa saattaa muuttua sulautumisen johdosta sekä muut vastaavat vaikutukset, joita sulautumisesta voi aiheutua rahasto-osuudenomistajille;

3) oikeus saada lisätietoja, oikeus saada pyynnöstä jäljennös tilintarkastajan 8 §:ssä tarkoitetusta lausunnosta, oikeus pyytää 11 §:ssä tarkoitettua maksutonta rahasto-osuuksien lunastusta tai muuntamista ja mainitun oikeuden viimeinen käyttöpäivä sekä kaikki muut rahasto-osuudenomistajille sulautumisesta aiheutuvat erityiset oikeudet;

4) menettelyä koskevat tiedot ja sulautumisen suunniteltu voimaantulopäivä;

5) avaintietoesite vastaanottavasta sijoitusrahastosta tai yhteissijoitusyrityksestä.

Jos sulautuvan tai vastaanottavan sijoitusrahaston rahasto-osuuksien markkinoinnista on ilmoitettu 22 luvun 7 §:n mukaisesti, 2 momentissa tarkoitetut tiedot on annettava sijoitusrahaston vastaanottavan ETA-valtion virallisella kielellä tai yhdellä sen virallisista kielistä taikka valtion toimivaltaisten viranomaisten hyväksymällä kielellä. Käännöksestä vastaa sijoitusrahastoa hoitava rahastoyhtiö.

Finanssivalvonta antaa komission sulautumisdirektiivin täytäntöönpanemiseksi tarvittavat tarkemmat määräykset 9 §:n 1 momentissa ja tämän pykälän 1 ja 2 momentissa tarkoitettujen tietojen antamisesta.

11 § Rahastoyhtiön velvollisuus lunastaa rahasto-osuudenomistajan osuudet

Rahastoyhtiö on velvollinen lunastamaan sulautuvan ja vastaanottavan sijoitusrahaston rahasto-osuudenomistajien pyynnöstä näiden rahasto-osuudet. Vaihtoehtoisesti rahastoyhtiö on mahdollisuuksien mukaan velvollinen muuntamaan rahasto-osuuden muun sellaisen sijoitusrahaston osuudeksi:

1) joka harjoittaa samankaltaista sijoituspolitiikkaa; ja

2) jota rahastoyhtiö tai sen kanssa yhteisen liikkeenjohdon tai määräysvallan taikka huomattavan suoran tai välillisen omistusosuuden kautta sidoksissa oleva muu yhtiö hoitaa.

Edellä 1 momentissa tarkoitettu velvollisuus tulee voimaan samana päivänä, jona sulautuvan sijoitusrahaston ja vastaanottavan sijoitusrahaston rahasto-osuudenomistajille annetaan tiedot aiotusta sulautumisesta 9 ja 10 §:n mukaisesti ja lakkaa viisi työpäivää ennen vaihtosuhteen laskentapäivää. Rahastoyhtiöllä on oikeus periä lunastuksesta tai muuntamisesta ainoastaan sijoitusrahaston purkamisesta aiheutuvat välittömät kustannukset.

12 § Rajoitus periä eräitä sulautumiskustannuksia rahasto-osuudenomistajilta

Sijoitusrahaston sulautumisen valmistelusta ja toteuttamisesta aiheutuvia oikeudellisia kustannuksia taikka neuvonta- tai hallintokustannuksia ei saa periä sulautuvalta tai vastaanottavalta sijoitusrahastolta tai vastaanottavalta yhteissijoitusyritykseltä eikä niiden rahasto-osuudenomistajilta.

13 § Jälkikäteen tehtävä ilmoitus sulautumisen täytäntöönpanosta

Edellä 1 §:n 2 momentissa tarkoitettuun muuhun kuin rajat ylittävään sulautumiseen osallistuvia sijoitusrahastoja hoitavien rahastoyhtiöiden on tehtävä Finanssivalvonnalle ilmoitus sulautumisen täytäntöönpanosta kahden kuukauden kuluessa sitä koskevan luvan myöntämisestä. Jos ilmoitusta ei tehdä määräajassa, sulautuminen raukeaa. Sulautuminen ei kuitenkaan raukea, jos se saatetaan loppuun viimeistään 5 §:n 1 momentin 6 kohdassa tarkoitettuna suunniteltuna voimaantulopäivänä. Vaihtosuhde on laskettava päivänä, jona sulautuminen tulee voimaan. Finanssivalvonnalle annettavaan ilmoitukseen on liitettävä sulautumisesta tehty lopputilitys.

Sulautuvan sijoitusrahaston varat ja vastuut siirtyvät sulautumissuunnitelmassa määrätyllä tavalla vastaanottavalle sijoitusrahastolle, kun sulautumisen täytäntöönpanosta on ilmoitettu Finanssivalvonnalle. Samanaikaisesti sulautuva sijoitusrahasto purkautuu.

Sulautuvan sijoitusrahaston rahasto-osuudenomistajalle syntyy sulautumisen täytäntöönpanoilmoituksesta oikeus vastikkeeseen ja rahasto-osuudenomistajasta tulee vastaanottavan sijoitusrahaston rahasto-osuudenomistaja sulautumissuunnitelman mukaisesti.

Mitä 1–3 momentissa säädetään, sovelletaan myös sellaiseen 6 §:ssä tarkoitettuun rajat ylittävään sulautumiseen, jossa sijoitusrahasto on vastaanottava sijoitusrahasto.

Vastaanottavaa sijoitusrahastoa hoitavan rahastoyhtiön on ilmoitettava sulautumisen voimaantulosta sulautuvan yhteissijoitusyrityksen kotivaltion toimivaltaisille viranomaisille.

Sulautumista, joka on tullut voimaan 1 momentin mukaisesti, ei saa julistaa pätemättömäksi.

Vastaanottavaa sijoitusrahastoa hoitavan rahastoyhtiön on ilmoitettava vastaanottavan sijoitusrahaston säilytysyhteisölle, että sulautuvan sijoitusrahaston tai yhteissijoitusyrityksen varat ja tarvittaessa vastuut on siirretty.

17 luku. Sijoitusrahaston jakautuminen

1 § Jakautuminen

Sijoitusrahasto (jakautuva sijoitusrahasto) voi jakautua siten, että jakautuvan sijoitusrahaston varat ja vastuut osittain tai kokonaan siirtyvät selvitysmenettelyttä vähintään yhdelle jakautuvaa sijoitusrahastoa hoitavan rahastoyhtiön perustamalle sijoitusrahastolle (vastaanottava sijoitusrahasto). Jakautuvan sijoitusrahaston rahasto-osuudenomistajat saavat vastikkeena vastaanottavan sijoitusrahaston rahasto-osuuksia.

2 § Jakautumissuunnitelma

Rahastoyhtiön hallituksen on laadittava jakautumissuunnitelma ja hyväksyttävä se. Päivätyssä ja allekirjoitetussa jakautumissuunnitelmassa on oltava ainakin:

1) rahastoyhtiön toiminimi, yritys- ja yhteisötunnus, osoite ja kotipaikka;

2) vähintään yhden vastaanottavan sijoitusrahaston nimi;

3) ehdotus vähintään yhden vastaanottavan sijoitusrahaston säännöiksi;

4) ehdotus vastikkeesta jakautuvan sijoitusrahaston rahasto-osuudenomistajille;

5) ehdotus vastikkeen jaon ajankohdasta ja muista ehdoista;

6) selvitys jakautumisen syistä ja vastikkeen määrittelyn ja jaon perusteista sekä niihin liittyvistä olennaisista arvostusongelmista;

7) selvitys siitä, ettei jakautuvalla rahastolla ole 13 luvun 20 §:ssä tarkoitettuja luottoja;

8) ehdotus jakautumisessa siirtyvien varojen ja vastuiden jakamisesta kullekin vastaanottavalle sijoitusrahastolle;

9) ehdotus jakautumisen suunnitellusta voimaantuloajasta;

10) jakautumisesta 3 momentissa tarkoitetulle yhdelle tai useammalle tilintarkastajalle taikka tilintarkastusyhteisölle suoritettava palkkio tai sen määräytymisperuste.

Jakautumissuunnitelmaan on liitettävä jakautuvaa sijoitusrahastoa hoitavan rahastoyhtiön hallituksen hyväksymä selostus viimeisen tilinpäätöksen tai puolivuotiskatsauksen taikka mahdollisen neljännesvuosikatsauksen jälkeen sattuneista sijoitusrahaston asemaan olennaisesti vaikuttaneista tapahtumista sekä tilintarkastajien lausunto hallituksen selostuksesta.

Jakautumissuunnitelmaan on lisäksi liitettävä lausunto siitä, onko jakautumissuunnitelmassa annettu oikeat ja riittävät tiedot seikoista, jotka ovat omiaan olennaisesti vaikuttamaan jakautumisen syiden, vastaanottavalle sijoitusrahastolle siirtyvien varojen ja vastuiden sekä vastikkeen arvon ja sen jaon arviointiin. Lausunto tulee olla vähintään yhdeltä riippumattomana asiantuntijana toimivalta KHT-tilintarkastajalta tai tilintarkastusyhteisöltä, jonka lausunnosta vastuullinen tilintarkastaja on KHT-tilintarkastaja.

Jakautuvaa sijoitusrahastoa hoitava rahastoyhtiö vastaa jakautuvan sijoitusrahaston vastuista, jotka ovat syntyneet tämän luvun 4 §:n 1 momentissa tarkoitettuun jakautumisen täytäntöönpanoajankohtaan mennessä ja jotka tuona ajankohtana ovat edelleen maksamatta.

3 § Hakemus jakautumissuunnitelman täytäntöönpanemiseksi

Rahastoyhtiön on haettava jakautumisen täytäntöönpanoon Finanssivalvonnan lupa kuukauden kuluessa jakautumissuunnitelman hyväksymisestä. Hakemukseen on liitettävä jakautumissuunnitelma liitteineen sekä jakautumispäätökset. Jos hakemusta ei ole tehty määräajassa, jakautuminen raukeaa.

Finanssivalvonnan on ratkaistava täytäntöönpanoluvan myöntämistä koskeva hakemus kahden kuukauden kuluessa hakemuksen vastaanottamisesta. Jos Finanssivalvonta tänä aikana pyytää hakijalta hakemuksesta täydennystä, määräaika lasketaan siitä päivästä, jolloin Finanssivalvonta vastaanottaa täydennyksen. Täytäntöönpanolupaa ei voida myöntää, jos jakautumista ei voida pitää rahasto-osuudenomistajien edun mukaisena taikka jos sijoitusrahastolla on 13 luvun 20 §:ssä tarkoitettuja luottoja. Hakemus katsotaan hylätyksi ja jakautuminen rauenneeksi, jollei hakemusta ratkaista määräajassa.

Jos Finanssivalvonta on myöntänyt luvan jakautumisen täytäntöönpanolle, jakautumisesta päättäneen rahastoyhtiön on välittömästi ilmoitettava siitä kirjallisesti rahasto-osuudenomistajille ja julkaistava sitä koskeva ilmoitus vähintään yhdessä valtakunnallisessa sanomalehdessä viimeistään kuukautta ennen jakautumisen täytäntöönpanoa. Ilmoituksessa on mainittava täytäntöönpanoluvan ja jakautumissuunnitelman sisältö.

4 § Ilmoitus jakautumisen täytäntöönpanosta

Rahastoyhtiön on tehtävä Finanssivalvonnalle ilmoitus jakautumisen täytäntöönpanosta kahden kuukauden kuluessa sitä koskevan luvan myöntämisestä. Jos ilmoitusta ei ole tehty määräajassa, jakautuminen raukeaa, jollei 2 §:n 1 momentin 9 kohdasta muuta johdu. Ilmoitukseen tulee liittää jakautumisesta tehty lopputilitys.

Jakautuvan sijoitusrahaston varat ja vastuut siirtyvät jakautumissuunnitelmassa määrätyllä tavalla vastaanottavalle sijoitusrahastolle, kun jakautumisen täytäntöönpanosta on ilmoitettu Finanssivalvonnalle.

Jakautuvan sijoitusrahaston rahasto-osuudenomistajalle syntyy jakautumisen täytäntöönpanoilmoituksen perusteella oikeus vastikkeeseen ja rahasto-osuudenomistajasta tulee vastaanottavan sijoitusrahaston rahasto-osuudenomistaja jakautumissuunnitelman mukaisesti.

18 luku. Sijoitusrahaston hoidon luovuttaminen ja säilytysyhteisön vaihtaminen

1 § Sijoitusrahaston hoidon luovuttaminen ja luovutussuunnitelma

Rahastoyhtiö (luovuttava rahastoyhtiö) voi Finanssivalvonnan luvalla luovuttaa sijoitusrahaston (luovutettava sijoitusrahasto) hoidon toisen rahastoyhtiön (vastaanottava rahastoyhtiö) hoidettavaksi.

Sijoitusrahaston hoidon luovuttamiseen osallistuvien rahastoyhtiöiden on laadittava kirjallinen luovutussuunnitelma, jonka luovuttavan ja vastaanottavan rahastoyhtiön hallitukset hyväksyvät. Päivätyssä ja allekirjoitetussa luovutussuunnitelmassa on oltava ainakin:

1) rahastoyhtiöiden toiminimet, yritys- ja yhteisötunnukset, osoitteet ja kotipaikat;

2) luovutettavan sijoitusrahaston nimi;

3) selvitys sijoitusrahaston hoidon luovuttamisen pääasiallisista syistä;

4) luovutuksesta rahastoyhtiölle maksettava vastike;

5) selvitys siitä, ettei luovutettavalla sijoitusrahastolla ole 13 luvun 20 §:ssä tarkoitettuja luottoja;

6) ehdotus luovuttamisen suunnitellusta voimaantuloajasta.

Luovuttava rahastoyhtiö vastaa luovutettavan sijoitusrahaston vastuista, jotka ovat syntyneet 3 §:n 2 momentissa tarkoitettuun sijoitusrahaston hoidon luovuttamisen täytäntöönpanoajankohtaan mennessä ja jotka tuona ajankohtana ovat edelleen maksamatta.

2 § Hakemus hoidon luovuttamisen täytäntöönpanemiseksi

Sijoitusrahaston hoidon luovuttamiseen osallistuvien rahastoyhtiöiden on haettava luovuttamisen täytäntöönpanolle Finanssivalvonnan lupa. Lupahakemukseen, joka on tehtävä kuukauden kuluessa luovutussuunnitelman hyväksymisestä, on liitettävä luovutussuunnitelma liitteineen sekä luovutuspäätökset. Jos hakemusta ei ole tehty määräajassa, sijoitusrahaston hoidon luovuttaminen raukeaa.

Finanssivalvonnan on kuukauden kuluessa hakemuksen saapumisesta päätettävä täytäntöönpanoluvasta. Täytäntöönpanolupaa ei voida myöntää, jos sijoitusrahaston hoidon luovuttamista ei voida pitää rahasto-osuudenomistajien edun mukaisena taikka jos sijoitusrahastolla on 13 luvun 20 §:ssä tarkoitettuja luottoja. Jos lupaa ei myönnetä, sijoitusrahaston hoidon luovuttaminen raukeaa.

3 § Tiedottaminen rahasto-osuudenomistajille ja ilmoitus hoidon luovuttamisen täytäntöönpanosta

Jos Finanssivalvonta on myöntänyt rahastoyhtiöille luvan sijoitusrahaston hoidon luovuttamiseen, rahastoyhtiöiden on välittömästi ilmoitettava siitä kirjallisesti rahasto-osuudenomistajille ja julkaistava sitä koskeva ilmoitus vähintään yhdessä valtakunnallisessa sanomalehdessä viimeistään kuukautta ennen sijoitusrahaston hoidon luovuttamisen täytäntöönpanoa. Ilmoituksessa on mainittava täytäntöönpanoluvan ja luovutussuunnitelman sisältö.

Rahastoyhtiöiden on tehtävä Finanssivalvonnalle ilmoitus sijoitusrahaston hoidon luovuttamisen täytäntöönpanosta kahden kuukauden kuluessa sitä koskevan luvan myöntämisestä. Jos ilmoitusta ei ole tehty määräajassa, sijoitusrahaston hoidon luovuttaminen raukeaa, jollei 1 §:n 2 momentin 6 kohdasta muuta johdu.

4 § Säilytysyhteisön vaihtaminen

Rahastoyhtiö voi vaihtaa säilytysyhteisöä Finanssivalvonnan luvalla. Rahastoyhtiön on toimitettava Finanssivalvonnalle selvitys siitä, miten 21 luvun 1 §:ssä tarkoitettujen tehtävien siirtämisestä uudelle säilytysyhteisölle rahasto-osuudenomistajien edut turvaavalla tavalla huolehditaan.

5 § Säännösten soveltaminen ulkomaiseen ETA-rahastoyhtiöön

Mitä tässä luvussa säädetään rahastoyhtiöstä, sovelletaan myös ulkomaiseen ETA-rahastoyhtiöön, joka on saanut luvan sijoitusrahaston perustamiseen Suomeen.

19 luku. Rahastoyhtiön toimiluvan peruuttaminen ja toiminnan rajoittaminen sekä rahastoyhtiön ja sijoitusrahaston lakkauttaminen

1 § Rahastoyhtiön velvollisuus hakea toimiluvan peruuttamista

Rahastoyhtiön on haettava Finanssivalvonnalta toimiluvan peruuttamista, jos sen tarkoituksena ei enää ole harjoittaa sijoitusrahastotoimintaa. Hakemukseen on liitettävä rahastoyhtiön yhtiökokouksen päätös toimiluvan peruuttamista koskevan hakemuksen tekemisestä sekä selvitys siitä, miten rahastoyhtiö on järjestänyt hallinnoimiensa sijoitusrahastojen hoidon.

2 § Toimiluvan peruuttaminen ja toiminnan rajoittaminen

Finanssivalvonnan oikeudesta peruuttaa rahastoyhtiön toimilupa säädetään Finanssivalvonnasta annetun lain 26 §:ssä ja rajoittaa sen toimintaa 27 §:ssä.

Finanssivalvonnan on kuultava rahastoyhtiön muussa ETA-valtiossa kuin Suomessa hoitaman sijoitusrahaston kotivaltion toimivaltaisia viranomaisia ennen rahastoyhtiön toimiluvan peruuttamista.

3 § Toimiluvan peruuttamisen ilmoittaminen rekisteröitäväksi

Finanssivalvonnan on ilmoitettava rahastoyhtiön toimiluvan peruuttaminen rekisteröitäväksi kaupparekisteriin ja tiedoksi Euroopan arvopaperimarkkinaviranomaiselle. Jos rahastoyhtiölle on myönnetty toimilupa 2 luvun 2 §:n 2 momentissa tarkoitetun toiminnan harjoittamiseen, Finanssivalvonnan on ilmoitettava toimiluvan peruuttaminen myös tiedoksi sijoittajien korvausrahastolle.

Päättäessään sellaisen rahastoyhtiön toimiluvan peruuttamisesta, jolle on myönnetty toimilupa 2 luvun 2 §:n 2 momentissa tarkoitetun toiminnan harjoittamiseen, Finanssivalvonta voi samalla määrätä sijoittajien saamiset maksettavaksi sijoittajien korvausrahaston varoista sijoituspalvelulain 11 luvun mukaisesti.

4 § Säilytysyhteisön velvollisuus vastata sijoitusrahaston hoidosta erityistilanteissa

Jos rahastoyhtiön toimilupa peruutetaan, yhtiö asetetaan selvitystilaan, yhtiön omaisuus luovutetaan konkurssiin taikka yhtiö muutoin lopettaa toimintansa, säilytysyhteisön on ryhdyttävä välittömästi toimiin sijoitusrahaston hoitamiseksi.

Säilytysyhteisön vastatessa sijoitusrahaston hoidosta säilytysyhteisön oikeuksiin ja velvollisuuksiin sijoitusrahastotoiminnan harjoittamisessa sovelletaan, mitä tässä laissa säädetään rahastoyhtiöstä, jollei tässä luvussa toisin säädetä.

Säilytysyhteisö ei saa käyttää sijoitusrahastoon kuuluvien osakkeiden tuottamaa äänioikeutta hoitaessaan sijoitusrahaston varoja.

Hoitaessaan sijoitusrahastoa säilytysyhteisö ei saa laskea liikkeeseen tai lunastaa rahasto-osuuksia.

Säilytysyhteisön ryhdyttyä hoitamaan sijoitusrahastoa sen on viipymättä ryhdyttävä toimenpiteisiin sijoitusrahaston hoidon luovuttamiseksi toiselle rahastoyhtiölle, sijoitusrahaston sulauttamiseksi tai sen lakkauttamiseksi. Säilytysyhteisöön sovelletaan tällöin, mitä rahastoyhtiöstä säädetään 16 luvussa.

5 § Sijoitusrahaston lakkauttaminen

Rahastoyhtiö voi lakkauttaa hoitamansa sijoitusrahaston. Rahastoyhtiön on viipymättä ilmoitettava päätöksestään lakkauttaa hoitamansa sijoitusrahasto Finanssivalvonnalle. Rahastoyhtiön on samalla ilmoitettava päätöksestä kirjallisesti rahasto-osuudenomistajille ja julkaistava sitä koskeva ilmoitus vähintään yhdessä valtakunnallisessa sanomalehdessä. Ilmoituksessa on mainittava, milloin ja millä tavoin rahasto-osuudenomistajan varat ovat nostettavissa.

Rahastoyhtiön on määrättävä lakkautettavan sijoitusrahaston rahasto-osuuksien liikkeeseenlasku ja lunastaminen välittömästi keskeytettäväksi, muutettava sijoitusrahaston varat rahaksi, maksettava sijoitusrahaston velat tai erotettava varat niiden maksamiseksi sekä jaettava jäljelle jääneet varat rahasto-osuudenomistajille rahasto-osuuksien määrän mukaisessa suhteessa.

Rahastoyhtiön on laadittava lakkauttamisesta lopputilitys, joka on mahdollisine liitteineen toimitettava tiedoksi rahasto-osuudenomistajille ja Finanssivalvonnalle.

Lunastamatta jääneet varat on vuoden kuluttua 1 momentissa tarkoitetun ilmoituksen tekemisestä talletettava rahan, arvo-osuuksien, arvopaperien tai asiakirjain tallettamisesta velan maksuna tai vapauttamiseksi muusta suoritusvelvollisuudesta annetun lain mukaisesti. Jollei varoja ole nostettu 14 vuorokauden kuluessa, ne on talletettava talletuspankkiin tai Suomessa sijaitsevan ulkomaisen luottolaitoksen sivukonttoriin turvallisesti ja tuottavasti. Jollei varoja ole nostettu kymmenen vuoden kuluessa niiden tallettamisesta, ne menevät valtiolle.

Sen jälkeen, kun sijoitusrahaston varat on jaettu ja sijoitusrahasto on lakkautettu, rahastoyhtiön on viipymättä ilmoitettava tästä Finanssivalvonnalle.

6 § Säilytysyhteisön velvollisuudet erityistilanteissa

Säilytysyhteisön on noudatettava 5 §:ssä tarkoitettua sijoitusrahaston lakkauttamismenettelyä 4 §:n 5 momentissa tarkoitetussa tapauksessa.

7 § Rahastoyhtiön velvollisuus ryhtyä toimenpiteisiin sijoitusrahaston lakkauttamiseksi tai sulautumiseksi

Rahastoyhtiön on lakkautettava sijoitusrahasto 5 §:n mukaisesti tai sen on ryhdyttävä toimenpiteisiin sijoitusrahaston sulautumiseksi 16 luvussa tarkoitetulla tavalla, jos laissa tai sijoitusrahaston säännöissä mainittua sijoitusrahaston vähimmäispääomaa tai rahasto-osuudenomistajien vähimmäismäärää ei ole saavutettu vuoden kuluessa siitä, kun sijoitusrahaston toiminta on aloitettu tai sijoitusrahaston varat taikka rahasto-osuudenomistajien lukumäärä on laskenut alle laissa säädetyn tai sijoitusrahaston säännöissä määrätyn vähimmäismäärän, eikä tilannetta ole kyetty korjaamaan 90 vuorokauden kuluessa 10 luvun 6 §:n 2 momentissa säädetyn määräajan päättymisestä, tai jos jokin muu sijoitusrahaston säännöissä määrätty purkautumisperuste täyttyy.

Mitä 1 momentissa säädetään, sovelletaan myös, kun Finanssivalvonta on vaatinut 24 luvun 10 §:n nojalla sijoitusrahaston hoitamisen lopettamista.

8 § Asiamiehen asettaminen

Finanssivalvonnan on asetettava Finanssivalvonnasta annetun lain 29 §:ssä tarkoitettu asiamies huolehtimaan sijoitusrahaston lakkauttamisesta tämän luvun 5 §:n mukaisesti, jos:

1) rahastoyhtiö tai säilytysyhteisö ei ryhdy toimenpiteisiin sijoitusrahaston lakkauttamiseksi tai valmistelemaan sijoitusrahastojen sulautumista kuukauden kuluessa 7 §:ssä säädetyn edellytyksen täyttymisestä; tai

2) säilytysyhteisö ei ryhdy toimenpiteisiin sijoitusrahaston hoidon luovuttamiseksi.

Finanssivalvonnan on 1 momentissa tarkoitetussa tilanteessa välittömästi määrättävä sijoitusrahaston rahasto-osuuksien liikkeeseenlasku ja lunastaminen keskeytettäväksi.

9 § Ilmoitusvelvollisuus ETA-valtioiden toimivaltaisille viranomaisille

Rahastoyhtiön toimiluvan peruuttamisesta tai rajoittamisesta, rahasto-osuuksien lunastamisen keskeyttämisestä ja sijoitusrahaston lakkauttamisesta on ilmoitettava kaikkien niiden ETA-valtioiden toimivaltaisille viranomaisille, joissa rahastoyhtiö toimii tai rahastoyhtiön hoidettavana tai toimenpiteen kohteena olevan sijoitusrahaston rahasto-osuuksia on markkinoitu.

Ilmoituksen tekee 1, 2 ja 8 §:ssä tarkoitetussa tapauksessa Finanssivalvonta, 5 ja 7 §:ssä tarkoitetussa tapauksessa rahastoyhtiö ja 4 §:n 5 momentissa tarkoitetussa tapauksessa säilytysyhteisö.

10 § Sijoitusrahastoa koskevista päätöksistä ilmoittaminen

Finanssivalvonnan on ilmoitettava välittömästi sijoitusrahaston vastaanottavan ETA-valtion toimivaltaisille viranomaisille päätöksestä, joka koskee:

1) sijoitusrahaston luvan peruuttamista;

2) vakavia toimenpiteitä, joita on kohdistettu sijoitusrahastoon; tai

3) sijoitusrahaston rahasto-osuuksien liikkeeseenlaskun tai lunastusten keskeyttämistä.

Jos 1 momentissa tarkoitettua sijoitusrahastoa hoitaa ulkomainen ETA-rahastoyhtiö, Finanssivalvonnan on ilmoitettava 1 momentissa tarkoitetusta päätöksestä myös ulkomaisen ETA-rahastoyhtiön kotivaltion toimivaltaisille viranomaisille.

Komission notifiointiasetuksessa säädetään toimivaltaisten viranomaisten tietojenvaihdosta.

VII OSA. SÄILYTYSYHTEISÖ

20 luku. Lupa toimia säilytysyhteisönä

1 § Sijoitusrahaston säilytysyhteisö

Sijoitusrahaston säilytysyhteisönä saa toimia ja säilytysyhteisötoimintaa harjoittaa vain sellainen säilytysyhteisö, jolle on myönnetty 2 §:ssä tarkoitettu toimilupa, taikka 12 §:ssä tarkoitettu yhteisö.

Sama yhtiö ei saa toimia sekä rahastoyhtiönä että säilytysyhteisönä.

2 § Säilytysyhteisön toimilupahakemus

Finanssivalvonta myöntää hakemuksesta säilytysyhteisön toimiluvan. Hakemukseen on liitettävä riittävät selvitykset hakijasta ja hakijayhtiön omistuksesta, johdosta ja tilintarkastajista, sisäisestä valvonnasta ja riskien hallinnasta sekä taloudellisista toimintaedellytyksistä. Toimilupahakemukseen liitettävistä selvityksistä ja siinä annettavista yhteystiedoista säädetään valtiovarainministeriön asetuksella.

3 § Toimiluvan myöntämisen edellytykset

Säilytysyhteisön toimilupa on myönnettävä suomalaiselle osakeyhtiölle, jos saadun selvityksen perusteella voidaan varmistua siitä, että yhtiön omistajat täyttävät 8 §:ssä ja sen johto 7 §:ssä säädetyt vaatimukset ja yhtiö täyttää pääomalle 9 §:ssä ja yhteisön toiminnalle 11 §:ssä ja 21 luvun 8 §:ssä säädetyt vaatimukset. Toimiluvan myöntämisen edellytyksenä on lisäksi, että yhtiöllä on pääkonttori Suomessa. Toimilupa voidaan myöntää myös perustettavalle yhtiölle ennen sen rekisteröimistä.

4 § Toimilupapäätös

Hakemus on ratkaistava kuuden kuukauden kuluessa hakemuksen vastaanottamisesta tai, jos hakemus on ollut puutteellinen, siitä kun hakija on antanut asian ratkaisemista varten tarvittavat asiakirjat ja selvitykset. Toimilupaa koskeva päätös on kuitenkin aina tehtävä 12 kuukauden kuluessa hakemuksen vastaanottamisesta. Jos päätöstä ei ole annettu säädetyssä määräajassa, hakija voi tehdä valituksen Helsingin hallinto-oikeuteen. Valituksen katsotaan tällöin kohdistuvan hakemuksen hylkäävään päätökseen. Tällaisen valituksen voi tehdä, kunnes päätös on annettu. Finanssivalvonnan on ilmoitettava päätöksen antamisesta muutoksenhakuviranomaiselle, jos päätös on annettu valituksen tekemisen jälkeen. Muutoksenhakuun sovelletaan muutoin Finanssivalvonnasta annettua lakia.

5 § Toiminnan aloittaminen

Säilytysyhteisö voi aloittaa toimintansa välittömästi sen jälkeen, kun toimilupa on myönnetty, jollei toimiluvan ehdoista muuta johdu. Jos toimilupa on myönnetty perustettavalle yritykselle, säilytysyhteisön tulee lisäksi olla rekisteröity. Säilytysyhteisön on ilmoitettava Finanssivalvonnalle, milloin se aloittaa toimintansa.

6 § Säilytysyhteisön toimiluvan rekisteröinti

Finanssivalvonnan on ilmoitettava säilytysyhteisön toimilupa rekisteröitäväksi kaupparekisteriin. Perustettavalle säilytysyhteisölle myönnetty toimilupa rekisteröidään samalla kun yritys rekisteröidään.

7 § Säilytysyhteisön johtaminen

Säilytysyhteisöä on johdettava ammattitaitoisesti sekä terveiden ja huolellisten liiketapaperiaatteiden mukaisesti. Säilytysyhteisön johtoon kuuluvien on oltava luotettavia henkilöitä, jotka eivät ole konkurssissa ja joiden toimintakelpoisuutta ei ole rajoitettu. Hallituksella kokonaisuutena sekä toimitusjohtajalla ja muulla toimivaan johtoon kuuluvalla on oltava sellainen yleinen säilytysyhteisötoiminnan ja siihen liittyvien merkittävien riskien tuntemus kuin säilytysyhteisön toiminnan laatuun ja laajuuteen katsoen on tarpeen.

Luotettavana ei voida pitää sitä, joka on:

1) viiden arviota edeltäneen vuoden aikana tuomittu vankeusrangaistukseen tai kolmen arviota edeltäneen vuoden aikana sakkorangaistukseen rikoksesta, jonka voidaan katsoa osoittavan hänen olevan ilmeisen sopimaton säilytysyhteisön johtoon kuuluvaksi; tai

2) muutoin kuin 1 kohdassa tarkoitetulla aikaisemmalla toiminnallaan osoittanut olevansa ilmeisen sopimaton 1 momentissa tarkoitettuun tehtävään.

Jos 2 momentin 1 kohdassa tarkoitettu tuomio ei ole saanut lainvoimaa, tuomittu voi kuitenkin jatkaa 1 momentissa tarkoitetussa tehtävässä, jos sitä on hänen aikaisempi toimintansa, tuomioon johtaneet olosuhteet ja muut asiaan vaikuttavat seikat kokonaisuutena arvioiden pidettävä ilmeisen perusteltuna.

Säilytysyhteisön on ilmoitettava johtoon kuuluvia koskevista muutoksista viipymättä Finanssivalvonnalle.

8 § Säilytysyhteisön omistajien luotettavuus

Sen, joka suoraan tai välillisesti omistaa vähintään kymmenen prosenttia säilytysyhteisön osakepääomasta tai osuuden, joka tuottaa vähintään kymmenen prosenttia sen osakkeiden tuottamasta äänivallasta, on oltava luotettava.

Luotettavana ei pidetä sitä, joka on:

1) viiden arviota edeltäneen vuoden aikana tuomittu vankeusrangaistukseen tai kolmen arviota edeltäneen vuoden aikana sakkorangaistukseen rikoksesta, jonka voidaan katsoa osoittavan hänen olevan ilmeisen sopimaton perustamaan tai omistamaan säilytysyhteisöä; tai

2) muutoin kuin 1 kohdassa tarkoitetulla aikaisemmalla toiminnallaan osoittanut olevansa ilmeisen sopimaton omistamaan säilytysyhteisöä.

Jos 2 momentin 1 kohdassa tarkoitettu tuomio ei ole saanut lainvoimaa, tuomittu voi kuitenkin jatkaa säilytysyhteisön omistajalle kuuluvan päätösvallan käyttämistä säilytysyhteisössä, jos sitä on hänen aikaisempi toimintansa, tuomioon johtaneet olosuhteet ja muut asiaan vaikuttavat seikat kokonaisuutena arvioiden pidettävä ilmeisen perusteltuna.

9 § Säilytysyhteisön vähimmäispääoma

Säilytysyhteisön osakepääoman on oltava vähinään 750 000 euroa. Perustamispääomaan luettavan osakepääoman on oltava kokonaan merkitty toimilupaa myönnettäessä ja perustamispääoman on täytettävä EU:n sijoituspalveluyritysten vakavaraisuusasetuksen 9 artiklan mukaiset vaatimukset.

10 § Eurooppayhtiö säilytysyhteisönä

Edellä 2 §:ssä tarkoitettu lupa myönnetään myös toisessa ETA-valtiossa vastaavan luvan saaneelle eurooppayhtiöasetuksessa tarkoitetulle eurooppayhtiölle, joka aikoo siirtää kotipaikkansa Suomeen mainitun asetuksen 8 artiklan mukaisesti. Finanssivalvonnan on lisäksi pyydettävä lupahakemuksesta kyseisessä valtiossa yhteissijoitusyritysten ja rahastoyhtiöiden toimintaa valvovan viranomaisen lausunto. Sama koskee eurooppayhtiön perustamista sulautumalla siten, että vastaanottava yhtiö, jonka kotipaikka on toisessa valtiossa, rekisteröidään eurooppayhtiönä Suomessa.

11 § Merkittävät sidonnaisuudet

Säilytysyhteisön ja muun oikeushenkilön tai luonnollisen henkilön välillä oleva merkittävä sidos ei saa estää säilytysyhteisön tehokasta valvontaa. Tehokasta valvontaa eivät myöskään saa estää tällaisessa sidonnaisuussuhteessa olevaan luonnolliseen henkilöön tai oikeushenkilöön sovellettavat kolmannen maan säännökset ja hallinnolliset määräykset.

Toimiluvan myöntämisen jälkeen toimilupahakemuksessa ilmoitetuissa sidonnaisuutta koskevissa tiedoissa tapahtuneet muutokset on välittömästi ilmoitettava Finanssivalvonnalle.

12 § Säilytysyhteisönä toimiva muu toimija

Sen estämättä, mitä 2 §:ssä säädetään, säilytysyhteisönä voi toimia Suomen Pankki tai luottolaitostoiminnasta annetun lain 1 luvun 7 §:n 1 momentissa tarkoitettu luottolaitos.

Säilytysyhteisönä voi lisäksi toimia luottolaitostoiminnasta annetun lain 1 luvun 7 §:n 3 momentissa tarkoitettu ulkomainen ETA-luottolaitos:

1) jolla on sivuliike Suomessa;

2) joka täyttää tämän luvun 9 §:ssä säädetyt pääomavaatimukset; ja

3) joka on kotivaltiossaan oikeutettu harjoittamaan sijoitusrahastodirektiivissä tarkoitettua säilytysyhteisötoimintaa.

13 § Säilytysyhteisön velvollisuus hakea toimiluvan peruuttamista

Säilytysyhteisön on haettava Finanssivalvonnalta toimiluvan peruuttamista, jos sen tarkoituksena ei enää ole harjoittaa säilytysyhteisötoimintaa. Hakemukseen on liitettävä säilytysyhteisön yhtiökokouksen päätös toimiluvan peruuttamista koskevan hakemuksen tekemisestä sekä selvitys siitä, ettei säilytysyhteisöllä ole enää hoidettavana 21 luvun 1 §:ssä tarkoitettuja tehtäviä.

14 § Toimiluvan peruuttaminen ja toiminnan rajoittaminen

Finanssivalvonnan oikeudesta peruuttaa säilytysyhteisön toimilupa säädetään Finanssivalvonnasta annetun lain 26 §:ssä ja rajoittaa sen toimintaa 27 §:ssä.

15 § Asiamiehen asettaminen

Jos säilytysyhteisön toimilupa peruutetaan, yhteisö asetetaan selvitystilaan, yhteisön omaisuus luovutetaan konkurssiin taikka yhteisö muutoin lopettaa toimintansa, eikä rahastoyhtiö välittömästi ryhdy toimenpiteisiin uuden säilytysyhteisön valitsemiseksi, säilytysyhteisöön on määrättävä Finanssivalvonnasta annetun lain 29 §:ssä tarkoitettu asiamies huolehtimaan säilytysyhteisön tehtävistä, kunnes varsinainen säilytysyhteisö ottaa tehtävänsä vastaan.

Jollei rahastoyhtiö ryhdy toimenpiteisiin säilytysyhteisön valitsemiseksi, Finanssivalvonnan on ryhdyttävä toimenpiteisiin rahastoyhtiön hoitamien sijoitusrahastojen lakkauttamiseksi 19 luvun 8 ja 9 §:ssä tarkoitetulla tavalla.

21 luku. Säilytysyhteisön tehtävät

1 § Sijoitusrahaston varojen säilyttäminen

Sijoitusrahaston varat on säilytettävä yhdessä säilytysyhteisössä.

Sijoitusrahaston varat on pidettävä erillään säilytysyhteisön omaisuudesta ja muiden asiakkaiden ja sijoitusrahastojen varoista sekä säilytettävä luotettavalla tavalla. Sijoitusrahaston varoja ei saa ulosmitata säilytysyhteisön velasta.

Säilytysyhteisön on hoidettava tehtävänsä huolellisesti, itsenäisesti ja asiantuntevasti sijoitusrahaston ja sen rahasto-osuudenomistajien eduksi.

2 § Säilytysyhteisön muut tehtävät

Säilytysyhteisön tehtävänä on:

1) varmistaa, että sijoitusrahaston rahasto-osuuksien liikkeeseenlaskuissa ja lunastuksissa noudatetaan tätä lakia ja sijoitusrahaston sääntöjä;

2) varmistaa, että sijoitusrahaston rahasto-osuuksien arvo lasketaan tämän lain ja sijoitusrahaston sääntöjen mukaisesti;

3) noudattaa rahastoyhtiön antamia toimeksiantoja, jolleivät ne ole tämän lain tai rahastoyhtiön toimintaa koskevan muun lain tai sijoitusrahaston sääntöjen vastaisia;

4) varmistaa, että sijoitusrahaston varoja koskeviin toimiin liittyvät maksut suoritetaan sijoitusrahastolle yleisesti käytössä olevassa määräajassa;

5) varmistaa, että sijoitusrahaston tuotot käytetään tämän lain ja sijoitusrahaston sääntöjen mukaisesti.

Säilytysyhteisön on varmistettava, että sijoitusrahaston kassavirtaa seurataan asianmukaisesti ja että rahasto-osuuksien merkitsemisen yhteydessä sijoittajien suorittamat tai näiden lukuun suoritetut maksut on vastaanotettu ja sijoitusrahaston käteisvarat kirjattu sellaiselle käteistilille:

1) joka on avattu sijoitusrahaston tai sitä hoitavan rahastoyhtiön tai sijoitusrahaston lukuun toimivan säilytysyhteisön nimissä;

2) joka on avattu sijoituspalvelulain 9 luvun 3 §:n 1 momentissa tarkoitetuissa keskuspankissa, talletuspankissa tai muussa valtiossa toimiluvan saaneessa talletusten vastaanottamiseen oikeutetussa luottolaitoksessa; ja

3) jota ylläpidetään sijoituspalvelulain 9 luvun 1 §:ssä ja 3 §:n 2–4 momentissa säädettyjen periaatteiden ja 5 §:ssä tarkoitettujen määräysten mukaisesti.

Jos 2 momentissa tarkoitettu käteistili avataan sijoitusrahaston säilytysyhteisön nimissä, tilille ei saa kirjata mainitun momentin 2 kohdassa tarkoitetun yhteisön käteisvaroja eikä säilytysyhteisön omia käteisvaroja.

3 § Säilytettävät ja kirjattavat rahoitusvälineet

Sijoitusrahaston varoihin kuuluvat rahoitusvälineet on annettava säilytysyhteisön säilytettäväksi, jolloin säilytysyhteisön on säilytettävä kaikki sellaiset rahoitusvälineet, jotka voidaan:

1) kirjata säilytysyhteisön kirjanpitoon avatulle rahoitusvälinetilille; tai

2) toimittaa fyysisesti säilytysyhteisölle.

Säilytysyhteisön on kirjattava 1 momentin 1 kohdassa tarkoitetut rahoitusvälineet rahoitusvälinetilille sijoitusrahaston tai sitä hoitavan rahastoyhtiön nimiin sijoituspalvelulain 9 luvun 1 §:ssä ja 2 §:n 3 momentissa säädettyjen periaatteiden ja 5 §:ssä tarkoitettujen määräysten mukaisesti siten, että niiden voidaan koska tahansa todeta kuuluvan kyseiselle sijoitusrahastolle tämän lain mukaisesti.

Säilytysyhteisön on säilytettävä sijoitusrahaston muut kuin 1 momentissa tarkoitetut varat siten, että varojen kuuluminen sijoitusrahastolle voidaan todentaa rahastoyhtiön toimittamien tietojen tai muun ulkopuolisen näytön perusteella. Säilytysyhteisön on jatkuvasti ylläpidettävä näitä varoja koskevia tietoja.

Säilytysyhteisön on toimitettava rahastoyhtiölle säännöllisesti luettelo tässä pykälässä tarkoitetuista sijoitusrahaston varoista.

4 § Kielto käyttää säilytettävänä olevia varoja

Säilytysyhteisö ei saa käyttää säilytettävänä olevia 3 §:n 1 momentissa tarkoitettuja varoja uudelleen omaan tai kolmannen osapuolen lukuun. Uudelleenkäyttökielto koskee kaikkia säilytettävänä olevia varoja koskevia liiketoimia.

Säilytysyhteisön säilytettävänä olevia varoja voidaan käyttää uudelleen sijoitusrahaston lukuun, jos:

1) säilytysyhteisö noudattaa sijoitusrahastoa hoitavan rahastoyhtiön ohjeita;

2) uudelleenkäyttö on sijoitusrahaston ja sen rahasto-osuudenomistajien etujen mukaista; ja

3) liiketoimi on suojattu omistusoikeuden siirtävän järjestelyn yhteydessä sijoitusrahastoa hoitavan rahastoyhtiön vastaanottamilla riittävillä ja likvideillä vakuuksilla.

Edellä 2 momentin 3 kohdassa tarkoitetun vakuuden markkina-arvon on oltava vähintään uudelleenkäytettävien varojen markkina-arvo hinnanerolla korotettuna.

5 § Säilytystoiminnan ulkoistamisen edellytykset

Säilytysyhteisö ei saa ulkoistaa 2 §:ssä tarkoitettuja valvontatehtäviä.

Säilytysyhteisö saa ulkoistaa 3 §:ssä tarkoitetun rahoitusvälineiden ja muiden varojen säilyttämisen vain, jos:

1) ulkoistamiselle on olemassa objektiivinen peruste;

2) ulkoistamista ei tehdä tässä laissa säädettyjen vaatimusten välttämiseksi;

3) säilytysyhteisö valitsee huolellisesti palveluntarjoajan, jolle se aikoo ulkoistaa toiminnon;

4) säilytysyhteisö valvoo palveluntarjoajaa, jolle se on ulkoistanut säilyttämisen, ja arvioi säännöllisesti sen toimintaa.

Mitä 4 §:ssä säädetään säilytysyhteisöstä, sovelletaan myös 2 momentissa tarkoitettuun palveluntarjoajaan.

Palveluntarjoaja, jolle säilytysyhteisö on ulkoistanut 2 momentissa tarkoitettujen rahoitusvälineiden ja muiden varojen säilyttämisen, voi siirtää säilyttämisen edelleen 2 ja 3 momentissa ja 6 §:ssä säädetyin edellytyksin.

Tätä sekä 6 ja 7 §:ää sovellettaessa selvityksen lopullisuudesta maksujärjestelmissä ja arvopaperien selvitysjärjestelmissä annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä 98/26/EY tarkoitettujen palvelujen tarjoamista mainitussa direktiivissä tarkoitetuissa arvopaperien selvitysjärjestelmissä tai vastaavien palvelujen tarjoamista kolmansien maiden arvopaperien selvitysjärjestelmissä ei pidetä säilytystoiminnan ulkoistamisena.

6 § Palveluntarjoaja säilyttäjänä

Palveluntarjoaja, jolle säilytysyhteisö ulkoistaa 3 §:ssä tarkoitettujen varojen säilyttämisen, on täytettävä seuraavat vaatimukset:

1) sillä on rakenteet ja asiantuntemus, jotka ovat riittävät ja oikeasuhteiset sille uskottujen sijoitusrahaston varojen luonne ja monimuotoisuus huomioon ottaen;

2) 3 §:n 1 momentissa tarkoitettujen rahoitusvälineiden osalta:

a)

se on toiminnan vakautta koskevan sääntelyn ja valvonnan alainen ja sitä koskee vähimmäispääomavaatimus;

b)

sille tehdään määräajoin ulkopuolinen tarkastus, jolla varmistetaan, että rahoitusvälineet ovat sen hallussa;

3) se pitää säilytysyhteisön asiakkaiden varat erillään omista varoistaan ja säilytysyhteisön varoista siten, että niiden voidaan koska tahansa todeta kuuluvan tietyn säilytysyhteisön asiakkaille;

4) se toteuttaa tarvittavat toimenpiteet sen varmistamiseksi, että kolmannen osapuolen maksukyvyttömyystapauksessa sen säilyttämät sijoitusrahaston varat eivät ole jaettavissa kolmannen osapuolen velkojille tai realisoitavissa näiden hyväksi;

5) se noudattaa 1 §:n 1 momentissa, 3 §:n 1–3 momentissa, 4 §:ssä ja 11 §:n 1 momentissa säädettyjä velvollisuuksia ja kieltoja.

7 § Säilytystoiminnan ulkoistaminen kolmanteen maahan

Säilytysyhteisö saa ulkoistaa rahoitusvälineiden säilyttämisen myös sellaiselle kolmannessa maassa toimivalle paikalliselle yhteisölle, joka ei täytä 6 §:n 2 kohdan a alakohdassa säädettyjä vaatimuksia, jos kolmannen maan lainsäädännössä edellytetään, että paikallisen yhteisön tulee säilyttää rahoitusvälineitä eikä yksikään paikallinen yhteisö täytä säädettyjä vaatimuksia. Säilyttämisen ulkoistaminen on sallittua vain siinä laajuudessa kuin kolmannen maan lainsäädäntö sitä edellyttää ja vain niin kauan kuin ulkoistamista koskevia vaatimuksia täyttäviä paikallisia yhteisöjä ei ole. Lisäksi edellytyksenä on, että:

1) rahasto-osuudenomistajille on ennen sijoituksen tekemistä ilmoitettu:

a)

mahdollisuudesta säilyttämisen ulkoistamiseen kolmannen maan lainsäädännössä olevien rajoitusten vuoksi;

b)

tilanteista, joissa säilyttämisen ulkoistaminen on perusteltua;

c)

säilyttämisen ulkoistamiseen liittyvistä riskeistä; ja

2) sijoitusrahastoa hoitava rahastoyhtiö on määrännyt säilytysyhteisön ulkoistamaan rahoitusvälineiden säilyttämisen paikalliselle yhteisölle.

Edellä 1 momentissa tarkoitettu yhteisö voi siirtää edelleen sille mainitun momentin mukaisesti ulkoistetun säilyttämisen mainitussa momentissa säädetyin edellytyksin.

8 § Säilytysyhteisön toiminnan järjestäminen

Säilytysyhteisön toiminta on järjestettävä luotettavalla tavalla. Säilytysyhteisön on asianmukaisin toimin varmistettava toimintaansa liittyvien riskien hallinta, sisäisen valvontansa toimivuus sekä toimintansa jatkuvuus ja säännönmukaisuus kaikissa tilanteissa.

Säilytysyhteisöllä on oltava rahoitusvälineiden säilyttämiseen rahoitusvälinetileillä tarvittava kirjanpitojärjestelmä, toimintansa asianmukaiseen harjoittamiseen tarvittavat hallintomenettelyt, sisäiset valvontamekanismit ja riskinarviointimenettelyt sekä valvonta- ja turvajärjestelyt tiedonkäsittelyjärjestelmiä varten.

Säilytysyhteisön on toteutettava sellaiset organisaatio- ja hallintojärjestelyt, joiden avulla voidaan toteuttaa kohtuulliset toimenpiteet eturistiriitatilanteiden tunnistamiseksi ja ehkäisemiseksi. Säilytysyhteisön on eturistiriitatilanteiden syntyessä varmistettava, että sen asiakkaita kohdellaan tasapuolisesti.

Säilytysyhteisön on huolehdittava sen suorittamia palveluja, toimintoja ja liiketoimia koskevien tietojen ylläpitämisestä siten, että Finanssivalvonta saa pyynnöstä säilytysyhteisöltä tässä laissa säädetyn tehtävän hoitamiseksi tarpeelliset tiedot.

9 § Eturistiriitatilanteiden välttäminen

Säilytysyhteisö ei saa harjoittaa toimintaa, jossa voi syntyä eturistiriitatilanteita sen ja sijoitusrahaston, sijoitusrahaston rahasto-osuudenomistajien tai sijoitusrahastoa hoitavan rahastoyhtiön välillä. Edellä tarkoitettua toimintaa saa kuitenkin harjoittaa sen estämättä, mitä 6 luvun 2 §:n 3 momentissa säädetään, jos säilytystehtävien hoitaminen on toiminnallisesti ja hierarkkisesti erotettu säilytysyhteisön muista tehtävistä, mahdolliset eturistiriitatilanteet pyritään välttämään ja eturistiriitatilanteiden syntyessä niistä ilmoitetaan sijoitusrahaston rahasto-osuudenomistajille.

10 § Säilytysyhteisön ilmoitus Finanssivalvonnalle

Jos säilytysyhteisö päättää olla noudattamatta rahastoyhtiön toimeksiantoa tai se havaitsee rahastoyhtiön 2 §:n 1 momentin mukaisessa toiminnassa muutoin huomautettavaa, eikä yhtiö peruuta päätöstään tai muuta toimintatapaansa, säilytysyhteisön on ilmoitettava asiasta Finanssivalvonnalle.

11 § Säilytysyhteisösopimus

Rahastoyhtiön ja säilytysyhteisön on sovittava kirjallisesti yksittäisen sijoitusrahaston varojen säilyttämisestä sekä siihen liittyvistä tehtävistä. Sopimuksen tulee sisältää määräykset osapuolten välisestä tietojenvaihdosta ja säilytysyhteisön vaihtamisesta.

Rahastoyhtiön on toimitettava hoitamaansa sijoitusrahastoa koskeva 1 momentissa tarkoitettu sopimus ja siihen tehdyt muutokset välittömästi Finanssivalvonnalle tiedoksi.

Rahastoyhtiön on pyydettäessä esitettävä rahasto-osuudenomistajalle tai sellaiseksi aikovalle 1 momentissa tarkoitettu sopimus tai sen jäljennös.

12 § Säilytysyhteisön kotipaikan siirto toiseen ETA-valtioon

Jos säilytysyhteisö aikoo siirtää kotipaikkansa toiseen ETA-valtioon eurooppayhtiöasetuksen 8 artiklan tai osakeyhtiölain 17 a luvun 1 §:n mukaisesti, säilytysyhteisön on lähetettävä Finanssivalvonnalle jäljennös eurooppayhtiöasetuksen 8 artiklan 2 kohdassa tarkoitetusta siirtosuunnitelmasta ja 3 kohdassa tarkoitetusta selonteosta tai osakeyhtiölain 17 a luvun 4 §:ssä tarkoitetusta siirtosuunnitelmasta ja 6 §:ssä tarkoitetusta hallituksen selvityksestä viipymättä sen jälkeen, kun säilytysyhteisö on ilmoittanut suunnitelman rekisteröitäväksi.

Rekisteriviranomainen ei saa antaa eurooppayhtiölain 9 §:n 5 momentissa tai osakeyhtiölain 17 a luvun 21 §:n 4 momentissa tarkoitettua todistusta, jos Finanssivalvonta on ilmoittanut rekisteriviranomaiselle ennen eurooppayhtiölain 9 §:n 2 momentissa tai osakeyhtiölain 17 a luvun 21 §:n 2 momentissa tarkoitetun luvan myöntämistä, että säilytysyhteisö ei ole noudattanut kotipaikan siirtoa tai Suomessa tapahtuvan toiminnan lopettamista koskevia säännöksiä. Luvan saa antaa ennen kuin kuukausi on kulunut osakeyhtiölain 16 luvun 6 §:n 2 momentissa tai 17 a luvun 11 §:n 2 momentissa tarkoitetusta määräpäivästä vain, jos Finanssivalvonta on ilmoittanut, ettei se vastusta kotipaikan siirtoa.

13 § Säilytysyhteisön osallistuminen sulautumiseen tai jakautumiseen Euroopan talousalueella

Jos säilytysyhteisö osallistuu rajat ylittävään sulautumiseen tai jakautumiseen Euroopan talousalueella, rekisteriviranomainen ei saa antaa tällaista sulautumista koskevaa eurooppayhtiölain 4 §:n 3 momentissa tai osakeyhtiölain 16 luvun 26 §:n 4 momentissa tarkoitettua todistusta taikka jakautumista koskevaa osakeyhtiölain 17 luvun 25 §:n 4 momentissa tarkoitettua todistusta, jos Finanssivalvonta on ilmoittanut rekisteriviranomaiselle ennen todistuksen kohteena olevan luvan myöntämistä, että säilytysyhteisö ei ole noudattanut sulautumista, jakautumista tai Suomessa tapahtuvan toiminnan lopettamista koskevia säännöksiä taikka tämän lain 20 luvun 12 §:n 2 momenttia. Luvan saa antaa ennen kuin kuukausi on kulunut osakeyhtiölain 16 luvun 6 §:n 2 momentissa tai 17 luvun 6 §:n 2 momentissa tarkoitetusta määräpäivästä vain, jos Finanssivalvonta on ilmoittanut, ettei se vastusta luvan kohteena olevaa menettelyä.

Toiseen valtioon rekisteröity vastaanottava yhtiö voi sulautumisen tai jakautumisen jälkeen jatkaa säilytysyhteisön toimintaa Suomessa 20 luvun 12 §:n 2 momentissa säädetyin edellytyksin.

14 § Tietojen antaminen Finanssivalvonnalle

Säilytysyhteisön on huolehdittava siitä, että Finanssivalvonta saa pyynnöstä säilytysyhteisöltä kaikki sellaiset sijoitusrahastoa ja sitä hoitavaa rahastoyhtiötä koskevat valvonnan kannalta tarpeelliset tiedot, jotka säilytysyhteisö on saanut tehtäviään hoitaessaan.

Jos sijoitusrahastoa hoitaa ulkomainen ETA-rahastoyhtiö, Finanssivalvonnan on toimitettava viipymättä 1 momentin nojalla saamansa tiedot ulkomaisen ETA-rahastoyhtiön toimivaltaiselle viranomaiselle.

VIII OSA. RAJAT YLITTÄVÄ TOIMINTA

22 luku. Rahastoyhtiön toiminta ja sijoitusrahaston markkinointi ulkomailla

1 § Rahastoyhtiön toiminta ulkomailla sivuliikkeen välityksellä

Rahastoyhtiön, joka aikoo perustaa sivuliikkeen rahastoyhtiön isäntävaltioon, on ilmoitettava siitä hyvissä ajoin etukäteen Finanssivalvonnalle. Ilmoituksessa on oltava seuraavat tiedot ja selvitykset:

1) rahastoyhtiön isäntävaltio, jonka alueelle rahastoyhtiö aikoo perustaa sivuliikkeen;

2) sivuliikkeen toimintasuunnitelma, joka sisältää tiedot siitä, mitä toimintaa ja miten rahastoyhtiö aikoo harjoittaa rahastoyhtiön isäntävaltiossa, tiedot sivuliikkeen hallintorakenteesta sekä kuvaus riskienhallintamenetelmistä ja kuvaus isäntävaltiossa toteutettavista sijoitusrahastodirektiivin 15 artiklassa tarkoitetuista toimenpiteistä, menettelyistä ja järjestelyistä;

3) sivuliikkeen osoite, josta asiakirjoja on mahdollista saada;

4) tiedot sivuliikkeen toiminnasta vastuussa olevista henkilöistä;

5) tiedot sivuliikkeen sijoittajien suojaksi tarkoitetusta suojajärjestelmästä tai sen puuttumisesta.

Jos Finanssivalvonnalla ei ole suunniteltu toiminta huomioon ottaen syytä epäillä rahastoyhtiön hallinnollisten rakenteiden ja varojen riittävyyttä, sen on kahden kuukauden kuluessa 1 momentissa tarkoitettujen tietojen vastaanottamisesta toimitettava tiedot sivuliikkeen perustamisesta rahastoyhtiön isäntävaltion toimivaltaiselle viranomaiselle ja ilmoitettava tästä rahastoyhtiölle. Finanssivalvonta voi kahden kuukauden kuluessa 1 momentissa tarkoitetun ilmoituksen vastaanottamisesta päättää olla tekemättä tällaista ilmoitusta, jos se havaitsee, ettei sivuliikkeen perustaminen täytä sivuliikkeen perustamiselle asetettuja vaatimuksia. Sivuliikettä ei saa perustaa, jos Finanssivalvonta on kieltäytynyt tekemästä ilmoitusta.

Jos rahastoyhtiö aikoo hoitaa sijoitusrahastoa rahastoyhtiön isäntävaltiossa, Finanssivalvonnan on liitettävä isäntävaltion toimivaltaiselle viranomaiselle lähetettävään ilmoitukseen todistus siitä, että rahastoyhtiöllä on toimilupa, kuvaus rahastoyhtiön toimiluvan laajuudesta ja tiedot niitä sijoitusrahastotyyppejä mahdollisesti koskevista rajoituksista, joiden hoitoon rahastoyhtiöllä on toimilupa.

Sivuliike saa aloittaa liiketoiminnan, kun rahastoyhtiö on saanut rahastoyhtiön isäntävaltion toimivaltaisen viranomaisen ilmoituksen tai, jos ilmoitusta ei ole saatu, kahden kuukauden kuluttua siitä, kun edellä tarkoitettu viranomainen on vastaanottanut 1 momentissa tarkoitetut tiedot.

* 5–5 momentit on kumottu L:lla 19.11.2021/974. *

Mitä 4 luvun 2 §:ssä säädetään, ei sovelleta rahastoyhtiön sivuliikkeen välityksellä harjoittamaan toimintaan.

2 § Lupa sivuliikkeen perustamiseen

Rahastoyhtiön, joka aikoo perustaa sivuliikkeen muuhun kuin 1 §:ssä tarkoitettuun valtioon, on haettava lupa sivuliikkeen perustamiseen Finanssivalvonnalta. Lupa on myönnettävä, jos sivuliikkeen valvonta on riittävästi järjestettävissä ja jos sivuliikkeen perustaminen ei rahastoyhtiön hallinto ja taloudellinen tila huomioon ottaen ole omiaan vaarantamaan rahastoyhtiön toimintaa. Lupahakemuksesta on pyydettävä Suomen Pankin lausunto. Finanssivalvonnalla on oikeus luvan hakijaa kuultuaan, asettaa lupaan sivuliikkeen toimintaa koskevia, valvonnan kannalta välttämättömiä rajoituksia ja ehtoja.

Lupahakemukseen liitettävistä selvityksistä säädetään valtiovarainministeriön asetuksella.

2 a § Ilmoitettujen tietojen muuttuminen

Jos 1 §:n 1 momentin 2–4 kohdassa tarkoitetut tiedot muuttuvat, rahastoyhtiön on ilmoitettava muutoksista kirjallisesti Finanssivalvonnalle sekä rahastoyhtiön isäntävaltion toimivaltaiselle viranomaiselle viimeistään kuukautta ennen niiden voimaantuloa.

Finanssivalvonnan on saatuaan 1 momentissa tarkoitetun ilmoituksen arvioitava suunnitellut muutokset. Jos rahastoyhtiö ei muutoksen johdosta enää noudattaisi tätä lakia, Finanssivalvonnan on 15 työpäivän kuluessa kaikkien mainitussa momentissa tarkoitettujen tietojen vastaanottamisesta kiellettävä muutoksen toteuttaminen. Finanssivalvonnan on ilmoitettava asiasta rahastoyhtiön isäntävaltion toimivaltaiselle viranomaiselle.

Jos rahastoyhtiö toteuttaa muutoksen Finanssivalvonnan kiellosta huolimatta, Finanssivalvonnan on ryhdyttävä asianmukaisiin toimenpiteisiin ja tarvittaessa sovellettava 19 luvun 2 §:ää toimiluvan peruuttamisesta ja toiminnan rajoittamisesta sen varmistamiseksi, että säännösten vastainen toiminta lopetetaan. Finanssivalvonnan on viipymättä ilmoitettava toteuttamistaan toimenpiteistä rahastonyhtiön isäntävaltion toimivaltaiselle viranomaiselle.

Jos 1 §:n 2 momentin mukaisesti toimitetut tiedot muuttuvat, Finanssivalvonnan on ilmoitettava siitä rahastoyhtiön isäntävaltion toimivaltaiselle viranomaiselle. Jos rahastoyhtiön toimiluvan laajuuteen tai niitä sijoitusrahastotyyppejä mahdollisesti koskeviin rajoituksiin, joiden hoitoon rahastoyhtiöllä on toimilupa, on tehty muutoksia, Finanssivalvonnan on ilmoitettava muutoksista rahastoyhtiön isäntävaltion toimivaltaiselle viranomaiselle ja muutettava vastaavasti 1 §:n 3 momentissa tarkoitettuun todistukseen sisältyvät tiedot.

3 § Finanssivalvonnan oikeus vaatia luvan edellytysten täyttämistä

Jos rahastoyhtiö ei täytä 2 §:ssä säädettyjä edellytyksiä, Finanssivalvonta voi asettaa määräajan asiantilan korjaamiseksi ja, jollei vaatimusta täytetä määräajan kuluessa, soveltaa 19 luvun 2 §:ää toimiluvan peruuttamisesta ja toiminnan rajoittamisesta.

4 § Rahastoyhtiön toiminta ulkomailla sivuliikettä perustamatta

Rahastoyhtiön, joka aikoo aloittaa 2 luvun 2 §:ssä tarkoitetun toiminnan harjoittamisen rahastoyhtiön isäntävaltiossa perustamatta sivuliikettä, on ilmoitettava siitä hyvissä ajoin etukäteen Finanssivalvonnalle. Ilmoituksessa on oltava seuraavat tiedot ja selvitykset:

1) rahastoyhtiön isäntävaltio, jonka alueella rahastoyhtiö aikoo toimia;

2) toimintasuunnitelma, joka sisältää tiedot siitä, mitä toimintaa ja miten rahastoyhtiö aikoo harjoittaa isäntävaltiossa, sekä kuvaus rahastoyhtiön riskienhallintamenettelyistä ja isäntävaltiossa toteutettavista sijoitusrahastodirektiivin 15 artiklassa tarkoitetuista toimenpiteistä, menettelyistä ja järjestelyistä.

Finanssivalvonnan on kuukauden kuluessa 1 momentissa tarkoitetun ilmoituksen vastaanottamisesta toimitettava tiedot asiasta rahastoyhtiön isäntävaltion toimivavaltaiselle viranomaiselle. Jos rahastoyhtiö aikoo hoitaa sijoitusrahastoa rahastoyhtiön isäntävaltiossa, ilmoitukseen on liitettävä lisäksi todistus siitä, että rahastoyhtiöllä on toimilupa, kuvaus rahastoyhtiön toimiluvan laajuudesta ja tiedot niitä sijoitusrahastotyyppejä koskevista rajoituksista, joiden hoitoon rahastoyhtiöllä on toimilupa. Ilmoitukseen on liitettävä tiedot sijoittajien suojaksi tarkoitetusta suojajärjestelmästä tai sen puuttumisesta.

Jos 1 momentissa tarkoitetut tiedot muuttuvat, rahastoyhtiön on ilmoitettava muutoksista kirjallisesti etukäteen Finanssivalvonnalle sekä rahastoyhtiön isäntävaltion toimivaltaiselle viranomaiselle. Jos rahastoyhtiön toimiluvan laajuuteen tai niitä sijoitusrahastotyyppejä mahdollisesti koskeviin rajoituksiin, joiden hoitoon rahastoyhtiöllä on toimilupa, on tehty muutoksia, Finanssivalvonnan on ilmoitettava muutoksista rahastoyhtiön isäntävaltion toimivaltaiselle viranomaiselle ja muutettava vastaavasti 3 momentissa tarkoitettuun todistukseen sisältyvät tiedot.

Tässä pykälässä tarkoitettuun rahastoyhtiöön sovelletaan 4 luvun 2 §:ää eturistiriitojen välttämisestä.

5 § Toiminnan aloittaminen muussa kuin ETA-valtiossa

Rahastoyhtiön, joka aikoo aloittaa 2 luvun 2 §:n 2 momentissa tarkoitetun toiminnan harjoittamisen muun kuin ETA-valtion alueella perustamatta sivuliikettä, on ilmoitettava hyvissä ajoin etukäteen Finanssivalvonnalle, mitä toimintaa sekä missä ja miten rahastoyhtiö aikoo harjoittaa.

Jos 1 momentissa tarkoitetut tiedot muuttuvat, rahastoyhtiön on ilmoitettava muutoksista etukäteen Finanssivalvonnalle sekä asianomaisen valtion Finanssivalvontaa vastaavalle valvontaviranomaiselle.

6 § Yhteissijoitusyrityksen hoitaminen muussa ETA-valtiossa kuin Suomessa

Sijoitusrahaston hoitamiseen rahastoyhtiön isäntävaltiossa ei sovelleta tämän lain säännöksiä siltä osin kuin kysymys on 24 luvun 9 §:n 1 momentissa mainituista toiminnoista ja tehtävistä. Rahastoyhtiön on kuitenkin noudatettava tämän lain säännöksiä rahastoyhtiön tehtävien ulkoistamista koskevista järjestelyistä, riskienhallintamenettelyistä, toiminnan vakautta koskevista vaatimuksista ja niiden valvonnasta, rahastoyhtiön raportointivaatimuksista sekä organisaatiosta.

Finanssivalvonta valvoo, että rahastoyhtiö noudattaa 1 momentissa tarkoitettuja säännöksiä.

7 § Rahasto-osuuksien markkinointi muussa ETA-valtiossa kuin Suomessa

Rahastoyhtiön ja ulkomaisen ETA-rahastoyhtiön, joka aikoo markkinoida Suomessa hoitamansa sijoitusrahaston rahasto-osuuksia sijoitusrahaston vastaanottavassa ETA-valtiossa, on ilmoitettava siitä Finanssivalvonnalle. Ilmoituksessa on oltava seuraavat tiedot ja asiakirjat:

1) tiedot järjestelyistä, jotka on tehty sijoitusrahaston rahasto-osuuksien markkinoimiseksi sijoitusrahaston vastaanottavassa ETA-valtiossa, ja maininta siitä, että rahasto-osuuksia markkinoi sijoitusrahastoa hoitava rahastoyhtiö tai ulkomainen ETA-rahastoyhtiö;

2) tiedot, jotka sijoitusrahaston vastaanottavan ETA-valtion toimivaltainen viranomainen tarvitsee palkkioiden tai maksujen perimiseen tai niistä ilmoittamiseen;

3) tiedot 7 a §:n 1 momentin mukaisista järjestelyistä;

4) sijoitusrahaston säännöt, rahastoesite, viimeisin toimintakertomus ja sen jälkeinen puolivuotiskatsaus 9 §:n 2 momentin 3 kohdan mukaisina käännöksinä;

5) avaintietoesite 9 §:n 2 momentin 2 kohdan mukaisena käännöksenä.

Finanssivalvonnan on tarkastettava 1 momentissa tarkoitettu ilmoitus ja sen liitteenä olevat asiakirjat ja toimitettava ne viimeistään kymmenen työpäivän kuluttua vastaanottamisesta sijoitusrahaston vastaanottavan ETA-valtion toimivaltaiselle viranomaiselle. Finanssivalvonnan on liitettävä asiakirjoihin lisäksi todistus siitä, että sijoitusrahasto täyttää tässä laissa säädetyt vaatimukset.

Finanssivalvonnan on ilmoitettava välittömästi rahastoyhtiölle tai ulkomaiselle ETA-rahastoyhtiölle ilmoituksen ja todistuksen toimittamisesta sijoitusrahaston vastaanottavan ETA-valtion toimivaltaiselle viranomaiselle. Rahastoyhtiö tai ulkomainen ETA-rahastoyhtiö saa aloittaa rahasto-osuuksien markkinoinnin sijoitusrahaston vastaanottavassa ETA-valtiossa ilmoituspäivästä.

Edellä 1 momentissa tarkoitettu ilmoitus ja 2 momentissa tarkoitettu todistus on toimitettava kansainvälisellä rahoitusalalla yleisesti käytetyllä kielellä. Finanssivalvonta ja sijoitusrahaston vastaanottavan ETA-valtion toimivaltainen viranomainen voivat sopia siitä, että ilmoitus ja todistus toimitetaan kummankin jäsenvaltion virallisella kielellä.

Finanssivalvonnan on siirrettävä ja arkistoitava tässä pykälässä tarkoitetut asiakirjat sähköisesti.

Komission notifiointiasetuksessa säädetään ilmoituksen vakiomallista ja yhteissijoitusyritystä koskevan todistuksen muodosta ja sisällöstä sekä sähköisestä ilmoitusmenettelystä.

7 a § Sijoittajien käytettävissä olevat järjestelyt sijoitusrahaston vastaanottavassa ETA-valtiossa

Rahastoyhtiön ja ulkomaisen ETA-rahastoyhtiön, joka aikoo markkinoida Suomessa hoitamansa sijoitusrahaston rahasto-osuuksia sijoitusrahaston vastaanottavassa ETA-valtiossa, on toteutettava tarvittavat järjestelyt seuraavien tehtävien hoitamiseksi sijoitusrahaston vastaanottavassa ETA-valtiossa:

1) sijoitusrahaston rahasto-osuuksien merkintöjen ja lunastusten käsitteleminen ja maksujen suorittaminen rahasto-osuudenomistajille 15 luvun nojalla vaadituissa asiakirjoissa ilmoitettujen edellytysten mukaisesti;

2) tietojen toimittaminen sijoittajille siitä, miten 1 kohdassa tarkoitetut toimeksiannot voi tehdä ja miten lunastuksen tuotto maksetaan;

3) sellaisten tietojen käsittelyn ja sijoitusrahastodirektiivin 15 artiklassa tarkoitettujen menettelyjen ja järjestelyjen käytön helpottaminen, jotka koskevat sijoitusrahastoon sijoittamisen johdosta sijoittajalle kuuluvien oikeuksien käyttämistä;

4) edellä 15 luvussa tarkoitettujen tietojen ja asiakirjojen asettaminen sijoittajan saataville tämän luvun 9 §:ssä säädetyin edellytyksin tarkastelua ja jäljennösten hankkimista varten;

5) järjestelyn kautta hoidettavia tehtäviä koskevien tietojen toimittaminen sijoittajalle kirjallisesti tai muulla pysyvällä tavalla siten, että sijoittaja voi säilyttää, tallentaa ja toisintaa sen muuttumattomana;

6) toimiminen yhteyspisteenä viestinnässä Finanssivalvonnan ja sijoitusrahaston vastaanottavan ETA-valtion toimivaltaisten viranomaisten kanssa.

Rahastoyhtiön ja ulkomaisen ETA-rahastoyhtiön on varmistettava, että 1 momentissa tarkoitetut järjestelyt tarjotaan sijoitusrahaston vastaanottavan ETA-valtion virallisella kielellä tai yhdellä sen virallisista kielistä taikka sen toimivaltaisten viranomaisten hyväksymällä kielellä.

Edellä 1 momentissa tarkoitetut tehtävät voi rahastoyhtiön ja ulkomaisen ETA-rahastoyhtiön puolesta tai sen kanssa tarjota hoidettavia tehtäviä koskevan sääntelyn ja valvonnan alainen kolmas osapuoli. Rahastoyhtiöllä ja ulkomaisella ETA-rahastoyhtiöllä on oltava kolmannen osapuolen nimeämisestä todisteena kirjallinen sopimus, jossa täsmennetään, mitä mainitussa momentissa tarkoitettuja tehtäviä rahastoyhtiö tai ulkomainen ETA-rahastoyhtiö ei hoida, ja jossa sovitaan kolmannen osapuolen oikeudesta saada rahastoyhtiöltä tai ETA-rahastoyhtiöltä tehtävien hoitamisen edellyttämät tiedot ja asiakirjat.

8 § Rahastoyhtiön velvollisuus pitää asiakirjat ETA-valtion toimivaltaisen viranomaisen saatavilla

Tämän asiakirjan lukeminen ei korvaa Finlexissä julkaistun virallisen tekstin lukemista. Emme vastaa mahdollisista epätarkkuuksista, jotka johtuvat alkuperäisen muuntamisesta tähän muotoon.

Tämä teksti julkaistaan lähteen Finlex omilla uudelleenkäytön ehdoilla, ei Legalizen lisenssillä eikä public domain -lisenssillä. Finlex
Creative Commons Nimeä 4.0 Kansainvälinen (CC BY 4.0)
Sisältää Finlexin aineistoa, jonka on julkaissut oikeusministeriö (Oikeusrekisterikeskus). Aineisto on lisensoitu Creative Commons Nimeä 4.0 Kansainvälinen (CC BY 4.0) -lisenssillä: https://creativecommons.org/licenses/by/4.0/deed.fi. Aineistoon on tehty muotomuutoksia (XML-muoto muunnettu Markdowniksi).