Laki suurten konsernien vähimmäisverosta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:

1 luku. Soveltamisala ja sovellettavat määritelmät

1 § Lain tarkoitus

Tämän lain tarkoituksena on varmistaa, että suurten monikansallisten konsernien ja suurten kotimaisten konsernien ylijäämävoittoon kohdistuu vähintään vähimmäisverokannan tasoinen verorasitus.

2 § Lain soveltamisala

Lakia sovelletaan Suomessa sijaitseviin konserniyksiköihin, jotka kuuluvat suureen monikansalliseen konserniin tai suureen kotimaiseen konserniin.

Suurena monikansallisena konsernina ja suurena kotimaisena konsernina pidetään tätä lakia sovellettaessa monikansallista konsernia ja kotimaista konsernia, jonka 19 §:ssä tarkoitetun ylimmän emoyksikön 9 §:ssä tarkoitetun konsernitilinpäätöksen mukaiset vuotuiset tuotot ovat olleet vähintään 750 000 000 euroa vähintään kahtena neljästä tilikautta välittömästi edeltävästä tilikaudesta.

Jos yksi tai useampi edellä mainituista neljästä tilikaudesta on pidempi tai lyhyempi kuin 12 kuukautta, tuottojen kynnysarvo oikaistaan suhteellisesti kunkin tällaisen tilikauden osalta.

Lain soveltumisesta yhteisyrityskonserneihin säädetään 6 luvun 13 §:ssä.

3 § Vapautetut yksiköt

Lakia ei sovelleta vapautettuihin yksiköihin.

Vapautettuja yksiköitä ovat tätä lakia sovellettaessa:

1) julkisvallan yksikkö;

2) kansainvälinen järjestö;

3) eläkerahasto;

4) voittoa tavoittelematon järjestö;

5) sijoitusrahasto tai kiinteistösijoitusväline, jos sijoitusrahasto tai kiinteistösijoitusväline on konsernin ylin emoyksikkö.

Vapautetulla yksiköllä tarkoitetaan myös:

1) yksikköä, jonka arvosta 2 momentin 1–5 kohdassa tarkoitettu yksikkö, pois lukien 3 kohdassa tarkoitettu eläkerahastojen toimintaa palveleva yksikkö, omistaa vähintään 95 prosenttia suoraan tai välillisesti toisen vapautetun yksikön kautta ja joka toimii yksinomaan tai lähes yksinomaan varojen säilyttämiseksi tai sijoittamiseksi mainituissa kohdissa tarkoitettujen yksikköjen puolesta tai lukuun tai harjoittaa mainituissa kohdissa tarkoitettujen yksiköiden toimintaa avustavaa toimintaa;

2) yksikköä, jonka arvosta 2 momentin 1–5 kohdassa tarkoitettu yksikkö, pois lukien 3 kohdassa tarkoitettu eläkerahastojen toimintaa palveleva yksikkö, omistaa vähintään 85 prosenttia suoraan tai välillisesti vapautettujen yksiköiden ketjun kautta ja jonka tulot muodostuvat lähes kokonaan 3 luvun 3 §:n 2 kohdassa tarkoitetuista laskennan ulkopuolelle rajatuista osingoista tai mainitun pykälän 5 kohdassa tarkoitetuista laskennan ulkopuolelle rajatuista luovutusvoitoista tai -tappioista.

Ilmoittava konserniyksikkö voi tehdä valinnan olla kohtelematta yksikköä vapautettuna yksikkönä vaan konserniyksikkönä. Tämä valinta on 8 luvun 11 §:ssä tarkoitettu viisivuotisvalinta.

4 § Yksikkö

Yksiköllä tarkoitetaan oikeushenkilöä tai sellaista järjestelyä, joka laatii erillisen kirjanpidon.

5 § Konserniyksikkö

Konserniyksiköllä tarkoitetaan:

1) yksikköä, joka ei ole 3 §:n 2 tai 3 momentissa tarkoitettu vapautettu yksikkö ja joka kuuluu tässä laissa tarkoitettuun monikansalliseen konserniin tai kotimaiseen konserniin; tai

2) jäljempänä 18 §:ssä tarkoitettua kiinteää toimipaikkaa, jos kiinteän toimipaikan pääyksikkö on 1 kohdassa tarkoitettu konserniyksikkö.

6 § Konserni

Konsernilla tarkoitetaan:

1) sellaisten yksiköiden joukkoa, jotka ovat toisiinsa etuyhteydessä omistuksen tai määräysvallan kautta siten, että niiden varat, velat, tulot, menot ja rahavirrat on yhdisteltävä 19 §:ssä tarkoitetun ylimmän emoyhtiön 9 §:ssä tarkoitettuun konsernitilinpäätökseen tai on jätetty yhdistelemättä yksinomaan koon tai epäolennaisuuden takia tai siksi, että sitä pidetään kaupankäyntitarkoituksessa; ja

2) lainkäyttöalueella sijaitsevaa yksikköä, jolla on vähintään yksi toisella lainkäyttöalueella sijaitseva 18 §:ssä tarkoitettu kiinteä toimipaikka.

7 § Monikansallinen konserni

Monikansallisella konsernilla tarkoitetaan konsernia, johon kuuluu vähintään yksi yksikkö tai kiinteä toimipaikka, joka ei sijaitse konsernin ylimmän emoyksikön lainkäyttöalueella.

8 § Kotimainen konserni

Kotimaisella konsernilla tarkoitetaan sellaista konsernia, jonka kaikki konserniyksiköt sijaitsevat samassa Euroopan unionin jäsenvaltiossa.

9 § Konsernitilinpäätös

Konsernitilinpäätöksellä tarkoitetaan:

1) yksikön 32 §:ssä tarkoitetun hyväksyttävän tilinpäätösstandardin mukaisesti laatimaa tilinpäätöstä, jossa kyseisen yksikön ja sellaisten yksiköiden, joissa sillä on määräysvallan tuottava osuus, varat, velat, tulot, kulut ja kassavirrat esitetään ikään kuin kyseessä olisi yksi taloudellinen yksikkö;

2) yksikön täyttäessä konsernin määritelmän 6 §:n 2 kohdan mukaan, yksikön hyväksyttävän tilinpäätösstandardin mukaisesti laatimaa tilinpäätöstä;

3) ylimmän emoyhtiön 1 tai 2 kohdassa tarkoitettua muun kuin hyväksyttävän tilinpäätösstandardin mukaisesti laadittua tilinpäätöstä, jota on oikaistu 34 §:ssä tarkoitettujen olennaisten kilpailua vääristävien erojen poistamiseksi;

4) tilinpäätöstä, joka ylimmän emoyhtiön olisi tullut laatia, jos sen olisi ollut laadittava konsernitilinpäätös sovellettaessa 33 §:ssä tarkoitettua hyväksyttyä tilinpäätösstandardia, joka voi olla hyväksyttävä tilinpäätösstandardi tai muu tilinpäätösstandardi, jota on oikaistu olennaisten kilpailua vääristävien erojen poistamiseksi, jos ylin emoyksikkö ei laadi 1–3 kohdassa tarkoitettua tilinpäätöstä.

10 § Tilikausi

Tilikaudella tarkoitetaan kirjanpidollista jaksoa, jolta ylin emoyhtiö laatii konsernitilinpäätöksensä. Edellä 9 §:n 4 kohdan osalta tilikaudella tarkoitetaan kalenterivuotta.

11 § Ilmoittava konserniyksikkö

Ilmoittavalla konserniyksiköllä tarkoitetaan yksikköä, joka 8 luvun 3 §:n mukaisesti antaa täydennysveroa koskevan tietoilmoituksen.

12 § Julkisvallan yksikkö

Julkisvallan yksiköllä tarkoitetaan yksikköä:

1) joka on osa julkishallintoa tai julkishallinnon kokonaan omistama;

2) joka ei harjoita liiketoimintaa ja jonka pääasiallisena tarkoituksena on joko hoitaa julkishallinnon tehtäviä tai sijoittaa lainkäyttöalueen tai sen julkishallinnon varoja tai hoitaa tällaisia varoja sijoittamalla ja sijoituksia omistamalla sekä harjoittamalla varainhoitoa ja siihen liittyvää sijoitustoimintaa;

3) joka on vastuussa julkishallinnolle yleisestä tuloksellisuudestaan ja raportoi vuosittain julkishallinnolle; ja

4) jonka purkautuessa sen varat siirtyvät lainkäyttöalueen julkishallinnolle, ja jos se jakaa varojaan, niitä jaetaan vain lainkäyttöalueen julkishallinnolle eikä varojenjaosta osakaan kerry yksityishenkilön hyväksi.

13 § Kansainvälinen järjestö

Kansainvälisellä järjestöllä tarkoitetaan hallitustenvälistä järjestöä, mukaan lukien ylikansallinen järjestö, tai sen kokonaan omistamaa ja sen lukuun toimivaa edustajaa tai toiminnan välinettä, joka täyttää kaikki seuraavat ehdot:

1) se koostuu pääasiallisesti lainkäyttöalueiden hallituksista;

2) sillä on sijaintilainkäyttöalueensa kanssa voimassa päämajasopimus tai sitä olennaisesti vastaava sopimus; ja

3) siihen soveltuvan lain tai sen toimintaa säätelevien asiakirjojen perusteella sen tulot eivät voi kertyä yksityishenkilöiden hyväksi.

14 § Eläkerahasto ja eläkerahastoa palveleva yksikkö

Eläkerahastolla tarkoitetaan:

1) lainkäyttöalueelle sijoittautunutta yksikköä, joka toimii siellä yksinomaan tai lähes yksinomaan eläke-etuuksien tai niihin liittyvien etuuksien tarjoamiseksi luonnollisille henkilöille, tai näiden etuuksien hallinnoimiseksi; ja

2) eläkerahastoa palvelevaa yksikköä.

Eläkerahastoa palvelevalla yksiköllä tarkoitetaan yksikköä, joka on perustettu ja toimii yksinomaan tai lähes yksinomaan:

1) 1 momentin 1 kohdassa tarkoitettujen eläkerahastojen varojen sijoittamiseksi; tai

2) 1 momentin 1 kohdassa tarkoitettujen eläkerahastojen säänneltyä toimintaa avustavan toiminnan harjoittamiseksi, ja joka kuuluu säänneltyä toimintaa harjoittavan eläkerahaston konserniin.

15 § Voittoa tavoittelematon järjestö

Voittoa tavoittelemattomalla järjestöllä tarkoitetaan yksikköä:

1) joka on perustettu sijaintilainkäyttöalueellaan ja toimii siellä:

2) joka ei harjoita muuta kuin sellaista liiketoimintaa, joka välittömästi liittyy siihen tarkoitukseen, jota varten yksikkö on perustettu;

3) jonka 1 kohdassa tarkoitetusta toiminnasta saatu tulo on kokonaan tai lähes kokonaan vapautettu verosta yksikön sijaintilainkäyttöalueella;

4) jolla ei ole osakkaita tai sellaisia jäseniä, joilla on yksikössä omistusoikeus tai vastaava oikeus sen tuloihin tai varoihin;

5) jonka varoja ei voida jakaa yksityishenkilöille tai muutoin käyttää yksityishenkilöiden hyväksi muutoin kuin sen harjoittaman 1 kohdassa tarkoitetun toiminnan tarkoituksen toteutumiseksi, kohtuullisena korvauksena yksikön hyväksi tehdystä työstä tai omaisuuden käytöstä, tai markkinaehtoisena kauppahintana yksikön hankkimasta omaisuudesta; ja

6) jonka toiminnan päättyessä tai sen purkautuessa, sen kaikki varat jaetaan tai ne ohjautuvat toiselle tässä laissa tarkoitetulle voittoa tavoittelemattomalle järjestölle tai yksikön lainkäyttöalueen valtiolliselle toimijalle.

16 § Sijoitusrahasto

Sijoitusrahastolla tarkoitetaan yksikköä tai järjestelyä, joka täyttää kaikki seuraavat ehdot:

1) se on suunniteltu kokoamaan yhteen varoja sijoittajilta, joista ainakin osa ei ole keskenään etuyhteydessä;

2) se sijoittaa määritellyn sijoituspolitiikan mukaisesti;

3) sen avulla sijoittajat voivat vähentää sijoittamisen kuluja tai hajauttaa riskiä;

4) se on suunniteltu pääasiassa tuottamaan sijoitustuloa tai sijoitusvoittoja, tai suojaamaan erityiseltä tai yleiseltä tapahtumalta tai tulokselta;

5) sijoittajilla on oikeus sijoituksensa perusteella laskettuun tuottoon rahaston varoista tai tuloista, jotka varat ovat kerryttäneet;

6) yksikköä tai sen hoitajaa koskee sijaintilainkäyttöalueellaan sääntelyjärjestelmä, sisältäen rahanpesun estämistä ja sijoittajan suojaa koskevan sääntelyn; ja

7) sitä hoidetaan ammattimaisesti sijoittajien lukuun.

17 § Kiinteistösijoitusväline

Kiinteistösijoitusvälineellä tarkoitetaan hajautetusti omistettua yksikköä, jonka omistukset koostuvat pääsääntöisesti kiinteästä omaisuudesta ja jonka verotuksessa saavutetaan yhdenkertaisuus kohdistamalla verotus joko yksikköön tai sen sijoittajiin kuitenkin niin, että sijoittajiin kohdistuva verotus ei saa lykkääntyä yhtä vuotta kauempaa.

18 § Kiinteä toimipaikka

Kiinteällä toimipaikalla tarkoitetaan:

1) liikepaikkaa tai oletettua liikepaikkaa, joka sijaitsee lainkäyttöalueella ja jota kohdellaan kiinteänä toimipaikkana sovellettavan verosopimuksen mukaan edellyttäen, että sijaintilainkäyttöalue verottaa tällaiseen liikepaikkaan kuuluvaa tuloa taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestön (OECD) tulo- ja varallisuusveroja koskevan malliverosopimuksen 7 artiklan tai vastaavan määräyksen perusteella;

2) jos sovellettavaa verosopimusta ei ole, liikepaikkaa tai oletettua liikepaikkaa, joka sijaitsee lainkäyttöalueella, joka verottaa tällaiseen liikepaikkaan kuuluvaa tuloa nettomääräisesti samaan tapaan kuin se verottaa kyseisellä lainkäyttöalueella verotuksellisesti asuvia;

3) jos lainkäyttöalueella ei ole yritysverojärjestelmää, lainkäyttöalueella sijaitsevaa liikepaikkaa tai oletettua liikepaikkaa, jota kohdeltaisiin 1 kohdassa tarkoitetussa malliverosopimuksessa tarkoitettuna kiinteänä toimipaikkana, jos sen sijaintilainkäyttöalueella olisi ollut oikeus verottaa sitä malliverosopimuksen 7 artiklan mukaisesti; ja

4) liikepaikkaa tai oletettua liikepaikkaa, jota ei ole jo kuvattu 1–3 kohdassa ja jonka kautta toisella lainkäyttöalueella sijaitsevan yksikön liiketoimintaa harjoitetaan, jos yksikön sijaintilainkäyttöalue vapauttaa tällaisen toiselta lainkäyttöalueelta saadun tulon verosta.

19 § Ylin emoyksikkö

Ylimmällä emoyksiköllä tarkoitetaan:

1) yksikköä, joka omistaa suoraan tai välillisesti määräysvallan tuottavan osuuden toisessa yksikössä ja jossa itsessään mikään toinen yksikkö ei suoraan tai välillisesti omista määräysvallan tuottavaa osuutta; sekä

2) pääyksikköä, jos kyseessä on 6 §:n 2 kohdan perusteella muodostunut konserni.

20 § Vähimmäisverokanta

Vähimmäisverokannalla tarkoitetaan 15 prosenttia.

21 § Täydennysvero

Täydennysverolla tarkoitetaan täydennysveroa, joka lasketaan lainkäyttöalueelle tai konserniyksikölle 5 luvun 3 ja 5 §:n mukaisesti.

22 § Väliyhteisöverotus

Väliyhteisöverotuksella tarkoitetaan verojärjestelmää, joka ei ole 2 luvussa tarkoitettu tuloksilukemissääntö ja jonka perusteella ulkomaisen yksikön suora tai välillinen omistaja on kertymäperusteisesti verovelvollinen osuudestaan tällaisen ulkomaisen yksikön (väliyhteisö) tuloon.

23 § Ehdot täyttävä tuloksilukemissääntö

Ehdot täyttävällä tuloksilukemissäännöllä tarkoitetaan lainkäyttöalueen tuloksilukemissääntöä, joka on hyväksytty ehdot täyttäväksi tuloksilukemissäännöksi OECD:n erityisessä vertaisarvioinnissa.

24 § Ehdot täyttävä aliverotettujen voittojen sääntö

Ehdot täyttävällä aliverotettujen voittojen säännöllä tarkoitetaan lainkäyttöalueen aliverotettujen voittojen sääntöä, joka on OECD:n erityisessä vertaisarviossa katsottu ehdot täyttäväksi aliverotettujen voittojen säännöiksi.

25 § Ehdot täyttävä kotimainen täydennysvero

Ehdot täyttävällä kotimaisella täydennysverolla tarkoitetaan lainkäyttöalueen kantamaa, 2 luvun 12–18 §:ssä kuvattua veroa vastaavaa kotimaista täydennysveroa, joka on OECD:n erityisessä vertaisarviossa katsottu ehdot täyttäväksi kotimaiseksi täydennysveroksi.

26 § Matalasti verotettu konserniyksikkö

Matalasti verotetulla konserniyksiköllä tarkoitetaan:

1) monikansalliseen konserniin tai suureen kotimaiseen konserniin kuuluvaa konserniyksikköä, joka sijaitsee alhaisen verotuksen lainkäyttöalueella; tai

2) sijaintipaikatonta konserniyksikköä, jolla jonakin tilikautena on määritelty tulos ja tosiasiallinen veroaste, joka on alhaisempi kuin vähimmäisveroaste.

27 § Välitason emoyksikkö

Välitason emoyksiköllä tarkoitetaan konserniyksikköä, joka ei ole ylin emoyksikkö, osittain omistettu emoyksikkö, kiinteä toimipaikka tai sijoitusyksikkö, joka omistaa suoraan tai välillisesti omistusosuuden toisessa saman konsernin konserniyksikössä.

28 § Määräysvallan tuottava osuus

Määräysvallan tuottavalla osuudella tarkoitetaan:

1) omistusosuutta, joka velvoittaa omistajan yhdistelemään omistetun yksikön varat, velat, tulot, kulut ja kassavirrat rivi riviltä konsernitilinpäätökseen hyväksyttävän tilinpäätösstandardin mukaisesti tai olisi vaadittu tekemään tällainen yhdistely, jos omistaja olisi laatinut konsernitilinpäätöksen; sekä

2) pääyksikön suhdetta kiinteään toimipaikkaansa.

29 § Osittain omistettu emoyksikkö

Osittain omistetulla emoyksiköllä tarkoitetaan konserniyksikköä, joka ei ole ylin emoyksikkö, kiinteä toimipaikka tai sijoitusyksikkö ja joka omistaa suoraan tai välillisesti omistusosuuden toisesta samaan monikansalliseen konserniin tai suureen kotimaiseen konserniin kuuluvasta konserniyksiköstä ja jonka voittoon oikeuttavasta omistusosuudesta yli 20 prosenttia on suoraan tai välillisesti yhden tai useamman sellaisen henkilön hallussa, jotka eivät ole saman monikansallisen konsernin tai suuren kotimaisen konsernin konserniyksiköitä.

30 § Omistusosuus

Omistusosuudella tarkoitetaan oman pääoman ehtoista osuutta, joka oikeuttaa yksikön voittoon tai omaan pääomaan, mukaan lukien pääyksikön oikeus sivuliikkeensä voittoihin tai omaan pääomaan.

31 § Emoyksikkö

Emoyksiköllä tarkoitetaan ylintä emoyksikköä, joka ei ole vapautettu yksikkö, välitason emoyksikkö tai osittain omistettu emoyksikkö.

32 § Hyväksyttävä tilinpäätösstandardi

Hyväksyttävällä tilinpäätösstandardilla tarkoitetaan kansainvälisiä tilinpäätösstandardeja sekä yleisesti hyväksyttyjä kirjanpitoperiaatteita Australiassa, Brasiliassa, Kanadassa, Euroopan unionin jäsenvaltioissa, Euroopan talousalueen jäsenvaltioissa, Hongkongissa (Kiina), Japanissa, Meksikossa, Uudessa-Seelannissa, Kiinan kansantasavallassa, Intian tasavallassa, Korean tasavallassa, Venäjällä, Singaporessa, Sveitsissä, Yhdistyneessä kuningaskunnassa ja Amerikan Yhdysvalloissa.

33 § Hyväksytty tilinpäätösstandardi ja kirjanpitokäytäntöjä valvova elin

Hyväksytyllä tilinpäätösstandardilla tarkoitetaan yksikön osalta yleisesti hyväksyttäviä kirjanpitoperiaatteita, jotka kirjanpitokäytäntöjä valvova elin yksikön lainkäyttöalueella on hyväksynyt käytettäviksi.

Kirjanpitokäytäntöjä valvovalla elimellä tarkoitetaan toimielintä, jolla on lainkäyttöalueella toimivalta laatia ja hyväksyä kirjanpitoperiaatteita talousraportointia varten.

34 § Olennainen kilpailua vääristävä ero

Olennaisella kilpailua vääristävällä erolla tarkoitetaan yleisesti hyväksyttyjen kirjanpitoperiaatteiden yksittäisen periaatteen tai käytännön soveltamisesta johtuvaa lopputulosta, joka poikkeaa lopputuloksesta, joka olisi saatu sovellettaessa vastaavaa kansainvälisten tilinpäätösstandardien periaatetta tai käytäntöä, ja joka on suurempi kuin 75 miljoonaa euroa yhden tilikauden aikana.

35 § Aineellisen omaisuuden nettokirjanpitoarvo

Aineellisen omaisuuden nettokirjanpitoarvolla tarkoitetaan aineellisen omaisuuden tilinpäätökseen kirjattujen tilikauden alun arvon ja tilikauden päättymisajankohdan arvon keskiarvoja kertyneiden poistojen ja arvon alentumisten huomioimisen jälkeen.

36 § Sijoitusyksikkö ja vakuutustoiminnan sijoitusyksikkö

Sijoitusyksiköllä tarkoitetaan:

1) edellä 16 §:ssä tarkoitettua sijoitusrahastoa tai 17 §:ssä tarkoitettua kiinteistösijoitusvälinettä;

2) yksikköä, josta 1 kohdassa tarkoitettu yksikkö omistaa vähintään 95 prosenttia suoraan tai välillisesti muiden sijoitusyksiköiden kautta ja jonka toiminta käsittää yksinomaan varojen omistamista ja sijoittamista tällaisten yksiköiden lukuun; ja

3) yksikköä, josta 1 kohdassa tarkoitettu yksikkö omistaa vähintään 85 prosenttia edellyttäen, että omistetun yksikön tulot koostuvat lähes yksinomaan 3 luvun 3 §:n 2 kohdassa tarkoitetuista laskennan ulkopuolelle rajatuista osingoista tai mainitun pykälän 5 kohdassa tarkoitetuista laskennan ulkopuolelle rajatuista luovutusvoitoista tai -tappioista.

Vakuutustoiminnan sijoitusyksiköllä tarkoitetaan yksikköä, joka on perustettu vakuutus- tai elinkorkosopimuksen velvoitteiden vuoksi ja jonka omistaa kokonaan yksikkö, jota säädellään sijaintilainkäyttöalueellaan vakuutustoiminnan harjoittajana, mutta joka muutoin täyttäisi 16 §:n sijoitusrahaston tai 17 §:n kiinteistösijoitusvälineen määritelmän.

37 § Alhaisen verotason lainkäyttöalue

Alhaisen verotason lainkäyttöalueella tarkoitetaan lainkäyttöaluetta, jolla monikansallisella konsernilla tai suurella kotimaisella konsernilla on tilikauden aikana määritelty tulos ja sen perusteella laskettu 5 luvun 1 §:ssä tarkoitettu vähimmäisverokantaa alhaisempi tosiasiallinen veroaste.

38 § Määritelty tulos tai tappio

Määritellyllä tuloksella tai tappiolla tarkoitetaan 3 luvun 1 §:n 1 momentissa tarkoitettua oikaistua tulosta tai tappiota.

39 § Ehtoja täyttämätön palautukseen oikeuttava yhtiöveron hyvitys ja ehdot täyttävä yhtiöveron hyvitys

Ehtoja täyttämättömällä palautukseen oikeuttavalla yhtiöveron hyvityksellä tarkoitetaan mitä tahansa veroa, jonka konserniyksikkö kantaa, lukuun ottamatta ehdot täyttävää yhtiöveron hyvitystä, jos:

1) se voidaan palauttaa tällaisen konserniyksikön jakaman osingon tosiasialliselle edunsaajalle jaetun osingon perusteella, tai se hyvitetään osingon saajan muusta kuin osinkoon liittyvästä verosta; tai

2) se voidaan palauttaa osinkoa jakavalle yksikölle itselleen osingon jakamisen yhteydessä.

Ehdot täyttävällä yhtiöveron hyvityksellä tarkoitetaan huomioitavaa veroa, jonka konserniyksikkö suorittaa ja joka voidaan palauttaa tällaisen yksikön jakaman osingon tosiasialliselle saajalle tai joka voidaan hyvittää tällaisen osingonsaajan verotuksessa, mikäli:

1) palautuksen tai hyvityksen antaa ulkomaisen veron hyvitysjärjestelmäänsä soveltaen lainkäyttöalue, joka ei ole se lainkäyttöalue, jonka lakien mukaan yksikköön kohdistunut huomioitava vero alun perin kannettiin;

2) palautus tai hyvitys myönnetään osingon tosiasialliselle edunsaajalle, jota verotetaan osingosta vähintään vähimmäisverokannan suuruisella nimellisverokannalla, ja tosiasiallista edunsaajaa verottava lainkäyttöalue on sama, jolla veron alun perin suorittanut konserniyksikkö sijaitsee;

3) palautus tai hyvitys myönnetään sellaiselle tosiasialliselle edunsaajalle, joka on veron kantaneella lainkäyttöalueella verotuksellisesti asuva luonnollinen henkilö, joka on tulosta yleisesti verovelvollinen; tai

4) palautus tai hyvitys myönnetään julkisvallan yksikölle, kansainväliselle järjestölle, voittoa tavoittelemattomalle järjestölle, veron kantaneessa valtiossa asuvalle eläkerahastolle tai veron kantaneessa valtiossa asuvalle sijoitusyksikölle, joka ei ole konsernin jäsen, tai siellä asuvalle henkivakuutusyhtiölle, jos osinko on saatu eläkevakuutustoiminnan yhteydessä ja se on verollista samaan tapaan kuin eläkerahaston saama osinko.

Edellä 2 momentin 4 kohtaa sovellettaessa voittoa tavoittelematon järjestö ja eläkerahasto katsotaan asuviksi lainkäyttöalueella, jos ne on muodostettu ja niitä johdetaan siellä; sijoitusyksikön katsotaan asuvan lainkäyttöalueella, jos se on perustettu ja sitä säännellään siellä ja henkivakuutusyhtiön katsotaan asuvan lainkäyttöalueella, jolla se sijaitsee.

40 § Ehdot täyttävä palautukseen oikeuttava veronhyvitys ja ehtoja täyttämätön palautukseen oikeuttava veronhyvitys

Ehdot täyttävällä palautukseen oikeuttavalla veronhyvityksellä tarkoitetaan:

1) palautukseen oikeuttavaa veronhyvitystä, joka maksetaan käteissuorituksena tai on muuten saatavilla käteistä vastaavana eränä neljän vuoden kuluessa siitä, kun konserniyksikkö on tullut oikeutetuksi palautukseen; tai

2) palautukseen osittain oikeuttavaa veronhyvitystä siltä osin kuin se on maksettu käteissuorituksena tai on muuten saatavilla käteistä vastaavana eränä 1 kohdan mukaisesti, pois lukien kuitenkin erät, joita on pidettävä ehdot täyttävänä yhtiöveron hyvityksenä tai ehtoja täyttämättömänä palautukseen oikeuttavana yhtiöveron hyvityksenä.

Ehtoja täyttämättömällä palautukseen oikeuttavalla veronhyvityksellä tarkoitetaan hyvitystä, joka ei ole ehdot täyttävä palautukseen oikeuttava veronhyvitys, mutta joka oikeuttaa palautukseen kokonaan tai osittain.

41 § Pääyksikkö

Pääyksiköllä tarkoitetaan yksikköä, joka sisällyttää tilinpäätökseensä kiinteän toimipaikan kirjanpidon tuloksen tai tappion.

42 § Omistava konserniyksikkö

Omistavalla konserniyksiköllä tarkoitetaan konserniyksikköä, joka suoraan tai välillisesti omistaa osuuden toisesta samaan konserniin kuuluvasta konserniyksiköstä.

43 § Ehdot täyttävä voitonjaon verotukseen perustuva verojärjestelmä

Ehdot täyttävällä voitonjaon verotukseen perustuvalla verojärjestelmällä tarkoitetaan yhteisöverojärjestelmää:

1) jossa tuloveroa kannetaan voitoista siten, että vero yleisesti tulee maksettavaksi silloin, kun voitto jaetaan tai katsotaan jaetuksi osakkaille tai kun yksikölle kertyy liiketoimintaan liittymättömiä kuluja;

2) jossa voittoja verotetaan verokannalla, joka on vähintään vähimmäisverokannan suuruinen; ja

3) joka on ollut voimassa 1 päivänä heinäkuuta 2021 tai sitä ennen.

44 § Nimetty ilmoittava yksikkö

Nimetyllä ilmoittavalla yksiköllä tarkoitetaan konserniyksikköä, joka ei ole konsernin ylin emoyksikkö ja jonka konserni on nimennyt täyttämään 8 luvun 3 §:ssä tarkoitetun ilmoittamisvelvollisuuden konsernin puolesta.

45 § Läpivirtaava yksikkö ja verotuksellinen läpinäkyvyys

Yksikkö on läpivirtaava yksikkö siltä osin kuin se on tulojensa, kulujensa, voittojensa tai tappioidensa osalta verotuksellisesti läpinäkyvä lainkäyttöalueella, jolla se on perustettu, jollei sillä ole verotuksellista asuinpaikkaa jollain toisella lainkäyttöalueella, jolla sen tulo tai voitto on jonkin 4 luvussa tarkoitetun huomioitavan veron alaista.

Yksikkö on verotuksellisesti läpinäkyvä lainkäyttöalueella, jos lainkäyttöalue kohtelee sen tuloja, kuluja, voittoja tai tappioita kuin ne kertyisivät tai kuuluisivat yksikön omistajalle tämän omistusosuuden suhteessa.

46 § Verotuksessa läpinäkyvä yksikkö ja käänteinen hybridiyksikkö

Läpivirtaava yksikkö on verotuksessa läpinäkyvä yksikkö siltä osin kuin se on verotuksellisesti läpinäkyvä lainkäyttöalueella, jolla sen omistaja on.

Siltä osin kuin läpivirtaava yksikkö ei ole verotuksellisesti läpinäkyvä lainkäyttöalueella, jolla sen omistaja on, se on käänteinen hybridiyksikkö.

47 § Hybridiyksikkö

Yksikkö, jota kohdellaan sijaintilainkäyttöalueellaan erillisenä verovelvollisena tulojensa, kulujensa, voittojensa tai tappioidensa osalta, on hybridiyksikkö siltä osin kuin sitä kohdellaan verotuksellisesti läpinäkyvänä sen omistajan lainkäyttöalueella.

48 § Verotuksessa läpinäkyvä rakenne

Jos omistusosuus yksikössä tai kiinteässä toimipaikassa, joka on konserniyksikkö, omistetaan välillisesti verotuksessa läpinäkyvien yksiköiden kautta, omistusta pidetään tätä lakia sovellettaessa verotuksessa läpinäkyvän rakenteen kautta omistettuna.

49 § Ei-verovelvollinen yksikkö

Yksikkö, jolla ei ole verotuksellista asuinpaikkaa ja joka ei ole velvollinen maksamaan huomioitavaa veroa tai ehdot täyttävää kotimaista täydennysveroa perustamis- tai johtopaikkansa takia tai muulla sellaisella perusteella (ei-verovelvollinen yksikkö), on läpivirtaava yksikkö ja verotuksessa läpinäkyvä yksikkö, siltä osin kuin:

1) sen omistajat sijaitsevat lainkäyttöalueella, jolla yksikköä kohdellaan verotuksellisesti läpivirtaavana;

2) sillä ei ole liikepaikkaa perustamisvaltiossaan; ja

3) sen tulot, kulut, voitot tai tappiot eivät liity kiinteään toimipaikkaan.

50 § Yksikön sijaintipaikka

Tätä lakia sovellettaessa muun kuin läpivirtaavan yksikön sijaintipaikka on:

1) sen verotuksellinen asuinpaikka, jos sillä on verotuksellinen asuinpaikka perustamispaikan, johtopaikan, tai vastaavan syyn perusteella; sekä

2) muissa kuin 1 kohdassa tarkoitetuissa tilanteissa sen perustamispaikka.

51 § Läpivirtaavan konserniyksikön sijaintipaikka

Jos läpivirtaava yksikkö on konsernin ylin emoyksikkö, tai jos se soveltaa 2 luvun 2–5 §:ssä tarkoitettua tuloksilukemissääntöä, sen sijaintipaikka on sillä lainkäyttöalueella, jolla se on perustettu.

Muissa kuin 1 momentin tilanteissa läpivirtaavan yksikön katsotaan olevan sijaintipaikaton.

52 § Kiinteän toimipaikan sijaintipaikka

Jos kiinteä toimipaikka täyttää 18 §:n 1 kohdan määritelmän, sen sijaintipaikka on sillä lainkäyttöalueella, jolla sitä pidetään verosopimusta sovellettaessa kiinteänä toimipaikkana.

Jos kiinteä toimipaikka täyttää 18 §:n 2 kohdan määritelmän, sen sijaintipaikka on sillä lainkäyttöalueella, jossa sitä verotetaan nettomääräisesti sijaintinsa perusteella.

Jos kiinteä toimipaikka täyttää 18 §:n 3 kohdan määritelmän, sen sijaintipaikka on sillä lainkäyttöalueella, jolla se sijaitsee,

Jos kiinteä toimipaikka täyttää 18 §:n 4 kohdan määritelmän, sitä kohdellaan sijaintipaikattomana.

53 § Usealla lainkäyttöalueella sijaitsevat yksiköt

Jos konserniyksikkö sijaitsee useammalla kuin yhdellä lainkäyttöalueella, sen sijaintipaikka tätä lakia sovellettaessa määräytyy seuraavasti:

1) jos se sijaitsee kahdella lainkäyttöalueella, joilla on voimassaoleva verosopimus, se sijaitsee sillä lainkäyttöalueella, jolla se verosopimusta sovellettaessa sijaitsee;

2) jos sopimuksen soveltaminen edellyttää toimivaltaisten viranomaisten sopimusta sijaintipaikasta, mutta sopimusta ei saavuteta, tai, mikäli sovellettava verosopimus ei tarjoa huojennusta tai vapautusta verotukseen koska yksikköä pidetään molemmissa valtioissa asuvana, sovelletaan, mitä 2 momentissa säädetään.

Jos konserniyksikkö sijaitsee kahdella lainkäyttöalueella, joilla ei ole sovellettavaa verosopimusta, sen katsotaan sijaitsevan sillä lainkäyttöalueella, jolla se on maksanut tilikauden aikana suuremman määrän veroja, lukuun ottamatta kuitenkaan mahdollisia väliyhteisöverojärjestelmän perusteella maksettuja veroja. Mikäli molemmilla lainkäyttöalueilla maksettujen verojen määrä on sama tai nolla, konserniyksikön katsotaan sijaitsevan sillä lainkäyttöalueella, jolla sillä on suurempi 5 luvun 7 §:ssä tarkoitetun substanssiperusteisen vähennyksen määrä. Jos substanssiperusteisen vähennyksen määrä molemmilla lainkäyttöalueilla on sama tai nolla, yksikkö on sijaintipaikaton paitsi jos se on konsernin ylin emoyksikkö, jolloin sen katsotaan sijaitsevan sillä lainkäyttöalueella, jolla se on perustettu.

Jos 1 momentissa tarkoitettu yksikkö on emoyksikkö, jonka sijaintipaikka on 1 ja 2 momentin soveltamisen perusteella lainkäyttöalueella, jolla sen ei ole sovellettava ehdot täyttävää tuloksilukemissääntöä, voi 1 tai 2 momentissa tarkoitettu toinen lainkäyttöalue vaatia, että yksikkö soveltaa sen ehdot täyttävää tuloksilukemissääntöä, jollei sovellettavassa verosopimuksessa tätä kielletä.

54 § Sijaintipaikan muutos

Jos konserniyksikön sijaintipaikka on muuttunut tilikauden aikana, sen katsotaan sijaitsevan sillä lainkäyttöalueella, jolla se sijaitsi tilikauden ensimmäisenä päivänä.

2 luku. Velvollisuus maksaa täydennysveroa

1 § Täydennysvero ja veronsaajat

Matalasti verotettuun konserniyksikköön liittyen suoritetaan tämän luvun mukaisesti täydennysveroa valtiolle.

2 § Ylimmän emoyksikön velvollisuus suorittaa tuloksilukemissääntöön liittyvää täydennysveroa

Konsernin ylin emoyksikkö on velvollinen suorittamaan tilikaudelta 6 §:n mukaisen osuutensa tuloksilukemissääntöön liittyvästä täydennysverosta matalasti verotettujen konserniyksiköiden osalta.

Konsernin ylin emoyksikkö on velvollinen suorittamaan tuloksilukemissääntöön liittyvää täydennysveroa konsernin ylimmän emoyksikön osalta, jos ylin emoyksikkö on tässä laissa tarkoitettu matalasti verotettu konserniyksikkö.

3 § Välitason emoyksikön velvollisuus suorittaa tuloksilukemissääntöön liittyvää täydennysveroa

Konsernin välitason emoyksikkö on velvollinen suorittamaan tilikaudelta 6 §:n mukaisen osuutensa tuloksilukemissääntöön liittyvästä täydennysverosta matalasti verotettujen konserniyksiköiden osalta.

Välitason emoyksikkö on velvollinen suorittamaan tuloksilukemissääntöön liittyvää täydennysveroa omalta osaltaan, jos se on tässä laissa tarkoitettu matalasti verotettu konserniyksikkö.

Edellä 1 ja 2 momentissa säädettyä ei sovelleta, jos konsernin ylimpään emoyksikköön sovelletaan ehdot täyttävää tuloksilukemissääntöä kyseisenä tilikautena tai toisella välitason emoyksiköllä, joka sijaitsee lainkäyttöalueella, jossa siihen sovelletaan ehdot täyttävää tuloksilukemissääntöä, on suoraan tai välillisesti määräysvalta välitason emoyksikössä.

4 § Vapautetun ylimmän emoyksikön hallussa olevan välitason emoyksikön velvollisuus suorittaa tuloksilukemissääntöön liittyvää täydennysveroa

Vapautetun ylimmän emoyksikön hallussa olevan välitason emoyksikkö on velvollinen suorittamaan tilikaudelta 6 §:n mukaisen osuutensa tuloksilukemissääntöön liittyvästä täydennysverosta matalasti verotettujen konserniyksiköiden osalta.

Vapautetun ylimmän emoyksikön hallussa olevan välitason emoyksikkö on velvollinen suorittamaan tuloksilukemissääntöön liittyvää täydennysveroa omalta osaltaan, mikäli välitason emoyksikkö on tässä laissa tarkoitettu matalasti verotettu konserniyksikkö.

Poiketen siitä, mitä edellä tässä pykälässä säädetään välitason emoyksikön velvollisuudesta suorittaa tuloksilukemissääntöön liittyvää täydennysveroa, ei 1 ja 2 momenttia sovelleta, jos toisella välitason emoyksiköllä on suoraan tai välillisesti määräysvalta välitason emoyksikössä ja tämä toinen välitason emoyksikkö sijaitsee lainkäyttöalueella, jossa siihen sovelletaan ehdot täyttävää tuloksilukemissääntöä kyseisenä tilikautena.

5 § Osittain omistetun emoyksikön velvollisuus suorittaa tuloksilukemissääntöön liittyvää täydennysveroa

Osittain omistettu emoyksikkö on velvollinen suorittamaan tilikaudelta 6 §:n mukaisen osuutensa tuloksilukemissääntöön liittyvästä täydennysverosta matalasti verotettujen konserniyksiköiden osalta.

Osittain omistettu emoyksikkö on velvollinen suorittamaan tuloksilukemissääntöön liittyvää täydennysveroa omalta osaltaan, mikäli se on tässä laissa tarkoitettu matalasti verotettu konserniyksikkö.

Edellä 1 ja 2 momentissa säädettyä ei sovelleta, jos toinen osittain omistettu emoyksikkö, johon sovelletaan ehdot täyttävää tuloksilukemissääntöä kyseisenä tilikautena, omistaa suoraan tai välillisesti kokonaan osittain omistetun emoyksikön omistusosuudet.

6 § Täydennysveron kohdentaminen tuloksilukemissäännön mukaisesti

Emoyksikön osuus tuloksilukemissääntöön liittyvästä täydennysverosta on yhtä suuri kuin 5 luvun 5 §:n mukaisesti laskettu matalasti verotetun konserniyksikön täydennysvero kerrottuna emoyksikön kohdennettavalla osuudella tällaisesta täydennysverosta tilikautena.

Emoyksikön osuus matalasti verotetun konserniyksikön täydennysverosta lasketaan suhteessa emoyksikön omistusosuuteen matalasti verotetun konserniyksikön määritellystä tuloksesta. Tämä osuus on yhtä suuri kuin matalasti verotetun konserniyksikön määritelty tulos tilikautena, vähennettynä muiden omistajien hallussa olevista omistusosuuksista johtuvan tuloksen määrällä jaettuna matalasti verotetun konserniyksikön määritellyllä tuloksella kyseisenä tilikautena.

Muiden omistajien hallussa olevista aliverotetun konserniyksikön omistusosuuksista johtuvan määritellyn tuloksen määränä pidetään määrää, jota olisi käsitelty konsernin ylimmän emoyksikön konsernitilinpäätöksessä käytetyn hyväksyttävän tilinpäätösstandardin periaatteiden mukaisesti kyseisille omistajille kuuluvana, jos matalasti verotetun konserniyksikön nettotulos olisi ollut yhtä suuri kuin sen määritelty tulos. Tämä määrittely tehdään samalla tavalla kuin tilanteessa, jossa:

1) emoyksikkö olisi laatinut konsernitilinpäätöksen kyseisen tilinpäätösstandardin mukaisesti (laskennallinen konsernitilinpäätös);

2) emoyksiköllä olisi määräysvalta matalasti verotetussa konserniyksikössä siten, että kaikki matalasti verotetun konserniyksikön tuotot ja kulut olisi yhdistelty rivi riviltä emoyksikön laskennallisessa konsernitilinpäätöksessä olevien tuottojen ja kulujen kanssa;

3) koko matalasti verotetun konserniyksikön määritelty tulos johtuisi liiketoimista sellaisten henkilöiden kanssa, jotka eivät ole konserniyksiköitä; ja

4) kaikki omistusosuudet, jotka eivät ole suoraan tai välillisesti emoyksikön hallussa, olisivat muiden henkilöiden kuin konsernin yksiköiden hallussa.

Sen lisäksi, mitä edellä tässä pykälässä säädetään, emoyksikön suoritettavaksi tulevaan, tuloksilukemissääntöön liittyvään täydennysveroon on sisällytettävä tilikauden osalta kyseiselle emoyksikölle kohdennettu täydennysveron määrä kokonaisuudessaan.

7 § Tuloksilukemissäännön tasausmekanismi

Jos emoyksiköllä on omistusosuus matalasti verotetussa konserniyksikössä välillisesti sellaisen välitason emoyksikön tai osittain omistetun emoyksikön kautta, johon sovelletaan ehdot täyttävää tuloksilukemissääntöä kyseisenä tilikautena, 2–5 §:n nojalla suoritettavaa täydennysveroa on alennettava määrällä, joka on yhtä suuri kuin ensiksi mainitun emoyksikön kohdennettavan osuuden osa toisen emoyksikön suoritettavaksi tulevasta täydennysverosta.

8 § Aliverotettujen voittojen säännön soveltaminen monikansallisessa konsernissa

Jos monikansallisen konsernin ylin emoyksikkö sijaitsee lainkäyttöalueella, jolla siihen ei sovelleta ehdot täyttävää tuloksilukemissääntöä, tai jos monikansallisen konsernin ylin emoyksikkö on vapautettu yksikkö, Suomessa sijaitsevat konserniyksiköt ovat velvollisia suorittamaan aliverotettujen voittojen sääntöön liittyvää täydennysveroa aliverotettujen konserniyksiköiden osalta.

Jos monikansallisen konsernin ylin emoyksikkö sijaitsee alhaisen verotuksen lainkäyttöalueella, eikä siihen sovelleta ehdot täyttävää tuloksilukemissääntöä, Suomessa sijaitsevat konserniyksiköt ovat velvollisia suorittamaan aliverotettujen voittojen sääntöön liittyvää täydennysveroa konsernin ylimmän emoyksikön osalta.

9 § Aliverotettujen voittojen sääntöön liittyvän täydennysveron laskenta

Tilikauden aliverotettujen voittojen sääntöön liittyvän täydennysveron kokonaismäärä on yhtä suuri kuin kullekin monikansalliseen konserniin kuuluvalle aliverotetulle konserniyksikölle kyseisen tilikauden osalta 5 luvun mukaisesti laskettu täydennysvero.

Aliverotetun konserniyksikön aliverotettujen voittojen sääntöön liittyvä täydennysvero on nolla, jos kaikki konsernin ylimmän emoyksikön omistusosuudet kyseisestä aliverotetusta konserniyksiköstä ovat tilikautena suoraan tai välillisesti yhden tai useamman sellaisen emoyksikön omistuksessa, johon sovelletaan ehdot täyttävää tuloksilukemissääntöä kyseisen aliverotetun konserniyksikön osalta kyseisenä tilikautena.

Aliverotetun konserniyksikön aliverotettujen voittojen sääntöön liittyvästä täydennysverosta vähennetään emoyksikön kohdennettava osuus kyseisen aliverotetun konserniyksikön täydennysverosta, joka on kannettu ehdot täyttävän tuloksilukemissäännön mukaisesti.

10 § Aliverotettujen voittojen sääntöön liittyvän täydennysveron kohdentaminen

Lainkäyttöalueelle kohdennettava aliverotettujen voittojen sääntöön liittyvän täydennysveron määrä lasketaan kertomalla 9 §:n mukaisesti määritetty aliverotettujen voittojen sääntöön liittyvän täydennysveron kokonaismäärä tämän pykälän mukaisesti määritetyllä lainkäyttöalueen aliverotettujen voittojen sääntöön liittyvällä prosenttiosuudella.

Lainkäyttöalueen osuus aliverotettujen voittojen sääntöön liittyvästä täydennysverosta lasketaan lisäämällä 50 prosenttia suhdeluvusta, joka saadaan jakamalla lainkäyttöalueen työntekijöiden lukumäärä työntekijöiden lukumäärällä kaikilla aliverotettujen voittojen sääntöä soveltavilla lainkäyttöalueilla 50 prosenttiin suhdeluvusta, joka saadaan jakamalla aineellisen omaisuuden kokonaisarvo lainkäyttöalueella aineellisen omaisuuden kokonaisarvolla kaikilla aliverotettujen voittojen sääntöä soveltavilla lainkäyttöalueilla.

Tätä pykälää sovellettaessa työntekijöiden lukumääräksi katsotaan kaikkien asianomaisella lainkäyttöalueella sijaitsevien konserniyksiköiden työntekijöiden lukumäärää kokoaikaiseksi muutettuna.

Tätä pykälää sovellettaessa aineellisena omaisuutena pidetään kaikkien asianomaisella lainkäyttöalueella sijaitsevien konserniyksiköiden aineellista omaisuutta, ei kuitenkaan käteisvaroja, muita rahavaroja, aineetonta omaisuutta eikä rahoitusvaroja.

Tätä pykälää sovellettaessa kiinteälle toimipaikalle kohdennetaan aineellista omaisuutta siltä osin kuin kyseinen aineellinen omaisuus sisältyy kiinteän toimipaikan 3 luvun 20 §:n mukaiseen erilliseen tilinpäätökseen 3 luvun 21 §:n mukaisesti oikaistuna. Siltä osin kuin aineellista omaisuutta kohdennetaan kiinteälle toimipaikalle, tätä aineellista omaisuutta ei oteta huomioon pääyksikön verotuksellisen lainkäyttöalueen aineellisena omaisuutena.

Tätä pykälää sovellettaessa kiinteälle toimipaikalle kohdennetaan ne työntekijät, joiden henkilöstömenot sisällytetään kyseisen kiinteän toimipaikan 3 luvun 20 §:ssä tarkoitettuun erilliseen tilinpäätökseen 3 luvun 21 §:n mukaisesti oikaistuina.

Kiinteän toimipaikan lainkäyttöalueelle kohdennettuja työntekijöitä ei oteta huomioon pääyksikön verotuksellisen lainkäyttöalueen työntekijöiden lukumäärää määritettäessä.

Siltä osin kuin läpivirtaavan yksikön työntekijöitä tai aineellista omaisuutta ei kohdenneta kiinteälle toimipaikalle tai kiinteän toimipaikan puuttuessa konserniyksiköille, jotka sijaitsevat lainkäyttöalueella, jolla läpivirtaava yksikkö on perustettu, läpivirtaavan yksikön työntekijöitä tai aineellisen omaisuuden nettokirjanpitoarvoa ei oteta huomioon tätä pykälää sovellettaessa.

Tätä pykälää sovellettaessa laskelmiin ei sisällytetä sijoitusyksiköiden työntekijöitä eikä sijoitusyksikön hallussa olevaa aineellista omaisuutta.

Poiketen siitä, mitä tässä pykälässä säädetään, lainkäyttöalueen aliverotettujen voittojen sääntöön liittyvä prosenttiosuus monikansallisen konsernin osalta katsotaan tilikautena nollaksi, mikäli kyseiselle lainkäyttöalueelle edellisenä tilikautena kohdennettu aliverotettujen voittojen sääntöön liittyvän täydennysveron määrä ei ole johtanut siihen, että kyseisellä lainkäyttöalueella sijaitsevilla kyseiseen monikansalliseen konserniin kuuluvilla konserniyksiköillä on ylimääräinen rahamääräinen verokulu, joka on yhteensä yhtä suuri kuin kyseiselle lainkäyttöalueelle kyseisen edellisen tilikauden osalta kohdennettu aliverotettujen voittojen sääntöön liittyvän täydennysveron määrä.

Mitä edellä 10 momentissa säädetään, ei sovelleta tilikauteen, jos kaikilla lainkäyttöalueilla, joilla on tilikautena voimassa ehdot täyttävä aliverotettujen voittojen sääntö, aliverotettujen voittojen sääntöön liittyvä prosenttiosuus monikansallisen konsernin osalta on kyseisenä tilikautena nolla.

Monikansallisen konsernin, joka sijaitsee lainkäyttöalueella, jonka aliverotettujen voittojen sääntöön liittyvä prosenttiosuus on tilikautena nolla, konserniyksiköiden työntekijöiden lukumäärä ja aineellisen omaisuuden nettokirjanpitoarvo jätetään pois kohdennettaessa aliverotettujen voittojen sääntöön liittyvän täydennysveron kokonaismäärä kyseisenä tilikautena.

11 § Aliverotettujen voittojen sääntöön liittyvän täydennysveron kohdentaminen suomalaisille konserniyksiköille

Suomalaisen konserniyksikön on suoritettava se osa konsernin aliverotettujen voittojen sääntöön liittyvästä täydennysverosta, joka vastaa suomalaisen konserniyksikön osuutta työntekijöiden kokonaismäärästä ja aineellisen omaisuuden kokonaismäärästä Suomessa.

Aliverotettujen voittojen sääntöön liittyvää täydennysveroa ei kohdenneta konserniyksiköille, jotka ovat sijoitusyksiköitä.

12 § Suomen kotimaisen täydennysveron soveltamisala

Tilikauden kotimainen täydennysvero on Suomen osalta 5 luvun 2 §:ssä tarkoitettu määrä, joka lasketaan Suomessa sijaitsevien yksiköiden perusteella soveltaen, mitä jäljempänä 13–19 §:ssä säädetään (Suomen kotimainen täydennysvero).

Suomessa sijaitseva konserniyksikkö ja 6 luvun 12 §:ssä tarkoitettu yhteisyrityksen tytäryksikkö on velvollinen suorittamaan tilikaudelta 5 luvun 5 ja 8 §:n mukaisen osuutensa Suomen kotimaisesta täydennysverosta.

13 § Suomen kotimaisen täydennysveron laskeminen

Suomen kotimaisen täydennysveron määrää laskettaessa sovelletaan, mitä tässä laissa säädetään tuloksilukemissäännön ja aliverotettujen voittojen säännön perusteella kannettavan täydennysveron määrän laskemisesta ja kohdentamisesta matalasti verotetulle konserniyksikölle, jollei jäljempänä 14–19 §:ssä säädetä toisin.

14 § Suomen kotimaisen täydennysveron soveltaminen yhteisyrityksiin ja niiden tytäryksiköihin

Poiketen siitä, mitä 6 luvun 13 §:n 2 ja 3 momentissa säädetään, Suomessa sijaitseville yhteisyrityksen tytäryksiköille 5 luvun 5 ja 8 §:n mukaisesti kohdistettu kotimainen täydennysvero on 12 §:n 2 momentin mukaisesti kyseisten yksiköiden osuus Suomen kotimaisesta täydennysverosta.

15 § Sijoitusyksiköitä koskeva poikkeus

Jos sijoitusyksikölle on 7 luvun 11 ja 12 §:n ja 5 luvun 5 ja 8 §:n soveltamisen tuloksena kohdennettu kotimaista täydennysveroa, velvollinen suorittamaan veron on Suomessa sijaitseva konserniyksikkö, joka ei ole sijoitusyksikkö, ja jolla on välitön tai välillinen omistusosuus sijoitusyksikössä. Jos tällaisia yksiköitä on enemmän kuin yksi, veron määrä jaetaan yksiköiden kesken niiden omistusosuuksien suhteessa.

Jos 1 momentissa tarkoitettuja yksiköitä ei ole, velvollinen suorittamaan veron on sijoitusyksikkö, jolle tilikauden kotimainen täydennysvero on 5 luvun 5 §:n mukaan kohdennettu.

16 § Väliyhteisöveroja koskeva poikkeus

Poiketen siitä, mitä 4 luvun 18 §:n 3 ja 4 momentissa säädetään, laskettaessa konserniyksikön oikaistuja huomioitavia veroja Suomen kotimaisen täydennysveron määrittämistä varten, veroihin ei sisällytetä ulkomaisten väliyhteisöjen osakkaiden verotuksesta annetun lain (1217/1994) perusteella kannettua veroa, jonka konserniyksikkö on suorittanut.

Poiketen siitä, mitä 4 luvun 18 §:n 1 momentissa säädetään, jos suomalaisen konserniyksikön tulosta on ulkomailla maksettu veroa paikallisen väliyhteisöverojärjestelmän perusteella, tällaista veroa ei sisällytetä suomalaisen konserniyksikön oikaistujen huomioitavien verojen laskelmaan Suomen kotimaisen täydennysveron määrittämistä varten.

17 § Hybridiyksikön veroja koskeva poikkeus

Poiketen siitä, mitä 4 luvun 18 §:n 3 ja 4 momentissa säädetään, jos suomalainen konserniyksikkö omistaa osuuden hybridiyksikössä, suomalaisen konserniyksikön huomioitaviin veroihin ei sisällytetä mainitun pykälän 4 momentissa tarkoitettuja hybridiyksikön maksamia veroja.

Poiketen siitä, mitä 4 luvun 18 §:n 2 momentissa säädetään, jos suomalaisen hybridiyksikön tulosta on ulkomailla maksettu veroa, tällaista veroa ei sisällytetä kyseisen suomalaisen yksikön oikaistujen huomioitavien verojen laskelmaan Suomen kotimaisen täydennysveron määrittämistä varten.

18 § Kiinteitä toimipaikkoja koskeva poikkeus

Poiketen siitä, mitä 4 luvun 16 §:n 1 momentissa säädetään, jos suomalainen konserniyksikkö on ulkomaisen pääyksikön kiinteä toimipaikka, suomalainen konserniyksikkö ei sisällytä oikaistujen huomioitavien verojensa laskelmaan mainitun pykälän 1 momentissa tarkoitettuja pääyksikön kirjanpitoon sisältyviä veroja kotimaisen täydennysveron laskemista varten.

19 § Vaikutus tilikauden täydennysveron määrään

Jos tilikauden kotimaisen täydennysveron määrää ei ole maksettu neljän tilikauden kuluessa siitä tilikaudesta, jonka aikana se on pantu maksuun, jäljellä oleva määrä lisätään 5 luvun 3 §:ssä tarkoitettuun lainkäyttöalueen tilikauden täydennysveroon.

3 luku. Määritellyn tuloksen tai tappion laskenta

1 § Määritelty tulos tai tappio ja kirjanpidon tulos

Konserniyksikön määritelty tulos tai tappio lasketaan tekemällä 2–22 §:ssä tarkoitetut oikaisut konserniyksikön 2 momentissa tai 2 §:ssä tarkoitettuun tilikauden kirjanpidon tulokseen tai tappioon.

Tätä lakia sovellettaessa konserniyksikön kirjanpidon tulos tai tappio on konserniyksikön tulos tai tappio ennen konserniyksiköiden välisten liiketoimien poistamista koskevia oikaisuja, siten kuin se on määritetty konsernin ylimmän emoyksikön konsernitilinpäätöksen laadinnassa käytettävän tilinpäätösstandardin mukaan.

Jos konserniyksikön kirjanpidon tulosta tai tappiota ei ole kohtuudella mahdollista määrittää ylimmän emoyksikön konsernitilinpäätöksen laatimisessa käytettävän tilinpäätösstandardin perusteella, konserniyksikön kirjanpidon tulos tai tappio tilikaudelta voidaan määrittää toisen hyväksyttävän tilinpäätösstandardin tai hyväksytyn tilinpäätösstandardin mukaisesti, jos konserniyksikön kirjanpito tehdään kyseisen standardin mukaan, kirjanpitoon sisältyvät tiedot ovat luotettavia, ja yli miljoonan euron suuruiset pysyvät erot, jotka aiheutuvat ylimmän konsernitilinpäätöksen laatimisessa käytettävän tilinpäätösstandardin ja konserniyksikön tilinpäätösstandardin välisistä eroista tietyn tulo- tai kuluerän tai liiketoiminnan käsittelyssä, oikaistaan vastaamaan ylimmän emoyhtiön konsernitilinpäätöksen laatimisessa käytettyä standardia.

2 § Kirjanpidon tuloksen tai -tappion oikaisut

Konserniyksikön kirjanpidon tulosta tai tappiota oikaistaan seuraavien erien määrällä:

1) nettoverokulut;

2) laskennan ulkopuolelle rajatut osingot;

3) laskennan ulkopuolelle rajatut luovutusvoitot tai -tappiot;

4) sisällytetyt uudelleenarvostusmenetelmän mukaiset voitot tai tappiot;

5) voitot tai tappiot laskennan ulkopuolelle 6 luvun 8–11 §:ää sovellettaessa rajattujen varojen ja velkojen luovutuksista;

6) epäsymmetriset valuuttakurssivoitot ja -tappiot;

7) kelvottomat kulut;

8) aiempia kausia koskevat virheet ja kirjanpitoperiaatteiden muutokset; ja

9) kertyneet eläkekulut.

3 § Määritellyn tuloksen ja tappion laskennassa käytettävät määritelmät

Määritellyn tuloksen ja tappion laskennassa:

1) nettoverokululla tarkoitetaan seuraavien erien yhteenlaskettua määrää:

2) laskennan ulkopuolelle rajatulla osingolla tarkoitetaan osinkoa tai muuta voitonjakoa, joka on saatu omistusosuuden perusteella, lukuun ottamatta omistusosuuksia, jotka ovat lyhytaikaisia pienomistuksia tai omistusosuuksia sellaisessa sijoitusyksikössä, joka on tehnyt 7 luvun 14 §:ssä tarkoitetun valinnan;

3) pienomistuksella tarkoitetaan konsernin omistusosuutta yksikössä, jos omistusosuus tuottaa pienemmän kuin kymmenen prosentin osuuden kyseisen yksikön voittoon, omaan pääomaan, tai äänivaltaan sinä päivänä, jona yksikkö jakaa varojaan tai sen osuudet luovutetaan;

4) lyhytaikaisella pienomistuksella tarkoitetaan pienomistusta, jonka konserniyksikkö on omistanut omaksi hyväkseen alle vuoden ajan ennen pienomistuksen perusteella saatavaa osinkoa tai muuta varojenjakoa;

5) laskennan ulkopuolelle rajatulla luovutusvoitolla tai -tappiolla tarkoitetaan konserniyksikön kirjanpidon tulokseen sisältyvää:

6) sisällytetyllä uudelleenarvostusmenetelmän mukaisella voitolla tai tappiolla tarkoitetaan nettovoittoa tai tappiota, johon on lisätty tai josta on vähennetty tilikauden osalta niihin liittyvät huomioitavat verot ja joka johtuu sellaisen kirjanpitomenetelmän tai käytännön soveltamisesta, jolla kaikkien aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden osalta:

7) epäsymmetrisellä valuuttakurssivoitolla tai -tappiolla tarkoitetaan yksikön kurssivoittoa tai -tappiota, jos yksikön kirjanpidollinen ja verotuksellinen toimintavaluutta eivät ole sama valuutta, mikäli voitto tai tappio on syntynyt:

8) 7 kohtaa sovellettaessa verotuksellisella toimintavaluutalla tarkoitetaan valuuttaa, jota käytetään määritettäessä konserniyksikön verotettavaa tuloa tai tappiota huomioitavan veron osalta sillä lainkäyttöalueella, jolla konserniyksikkö sijaitsee; kirjanpidollisella toimintavaluutalla tarkoitetaan valuuttaa, jota käytetään määritettäessä konserniyksikön kirjanpidon tulosta tai tappiota ja kolmannella ulkomaanvaluutalla tarkoitetaan valuuttaa, joka ei ole konserniyksikön verotuksellinen toimintavaluutta tai kirjanpidollinen toimintavaluutta;

9) kelvottomilla kuluilla tarkoitetaan kuluja, jotka kertyvät laittomista suorituksista, mukaan luettuna lahjukset ja voitelurahat, sekä sakkoja ja rangaistusmaksuja, joiden määrä on vähintään 50 000 euroa tai vastaava summa siinä toiminnallisessa valuutassa, jossa konserniyksikön kirjanpidon tulos tai tappio on laskettu;

10) aikaisempaa kautta koskevilla virheillä ja kirjanpitoperiaatteiden muutoksilla tarkoitetaan konserniyksikön tilikauden alussa tehtävää avaavan taseen oman pääoman muutosta, joka johtuu:

11) eläkekulujen kertymällä tarkoitetaan kirjanpidon tulokseen tai tappioon sisältyvän eläkevastuuta koskevan kulun ja eläkerahastoon tilikauden osalta maksetun määrän erotusta.

4 § Osakeperusteisiin kannustinjärjestelmiin liittyvä valinta

Ilmoittavan konserniyksikön niin valitessa konserniyksikkö voi korvata määrän, joka kyseisen konserniyksikön tilinpäätöksessä on kirjattu kuluksi osakeperusteisena korvauksena suoritetun menon perusteella määrällä, joka on sallittu vähennyksenä laskettaessa sen verotettavaa tuloa sen sijaintipaikassa.

Jos 1 momentissa tarkoitettu osakeperusteinen meno liittyy optioon, joka raukeaa käyttämättömänä, konserniyksikön on sisällytettävä koko aiemmin vähennetty summa määritellyn tulon tai tappion laskelmaansa sinä tilikautena, jona optio raukeaa.

Tämän pykälän mukainen valinta on 8 luvun 11 §:ssä tarkoitettu viisivuotisvalinta ja sitä on sovellettava johdonmukaisesti kaikkiin 1 momentissa tarkoitettuihin osakeperusteisten korvausten perusteella suoritettuihin menoihin sinä vuonna, jona valinta tehdään, sekä sitä seuraavina tilikausina niiden konserniyksiköiden osalta, jotka sijaitsevat samalla lainkäyttöalueella.

Jos tässä pykälässä tarkoitettu valinta on tehty tilikautena, jota edeltävinä tilikausina osa järjestelyyn liittyvästä osakeperusteisesta korvauksesta on kirjattu kuluna kirjanpitoon ja siten tullut vähennetyksi yksikön määriteltyä tulosta tai tappiota laskettaessa, konserniyksikön on sisällytettävä valintavuoden määritellyn tuloksen tai tappion laskelmaansa määrä, joka vastaa sitä kertyneiden kulujen summaa, joka on ollut vähennyskelpoinen aiempien vuosien määritellyn tulon tai tappion laskelmissa siltä osin kuin kyseinen kertymä ylittää sen kertyneen määrän, joka olisi ollut vähennyskelpoista, jos valinta olisi tehty tällaisten tilikausien ajaksi.

Jos tässä pykälässä tarkoitettu valinta peruutetaan, konserniyksikön on sisällytettävä peruutustilikaudelle määriteltyyn tulokseensa tai tappioonsa summa, joka vastaa valinnan perusteella aiemmin vähennettyjä määriä siltä osin kuin aiempien vähennysten summa ylittää konserniyksikön kirjanpitoon kertyneen, osakeperusteisen korvauksen johdosta syntyneen kulun, jota ei ole maksettu.

5 § Konserniyksiköiden välisten liiketoimien oikaisut

Jos kaikkia eri lainkäyttöalueilla sijaitsevien konserniyksiköiden välisiä liiketoimia ei ole kirjattu samaan määrään molempien konserniyksiköiden kirjanpidossa tai ne eivät ole markkinaehtoperiaatteen mukaisia, liiketoimet oikaistaan siten, että ne ovat saman suuruisia ja markkinaehtoperiaatteen mukaisia.

Jos samalla lainkäyttöalueella sijaitsevien konserniyksiköiden välisestä omaisuuden luovutuksesta tai muusta siirrosta aiheutuu tappio, jota ei ole kirjattu markkinaehtoperiaatteen mukaisesti, tappio lasketaan uudelleen markkinaehtoperiaatteen mukaisesti, jos kyseinen tappio sisältyy määritellyn tuloksen tai tappion laskentaan.

Tätä pykälää sovellettaessa markkinaehtoperiaatteella tarkoitetaan periaatetta, jonka mukaan konserniyksiköiden väliset liiketoimet on kirjattava siten, että niiden ehdot vastaavat ehtoja, jotka olisi saavutettu toisistaan riippumattomien yritysten välillä vertailukelpoisissa liiketoimissa ja vertailukelpoisissa olosuhteissa.

6 § Palautukseen oikeuttavien veronhyvitysten käsittely

Ehdot täyttäviä palautukseen oikeuttavia veronhyvityksiä pidetään konserniyksikön määriteltyä tulosta tai tappiota laskettaessa tulona. Ehtoja täyttämättömiä palautukseen oikeuttavia veronhyvityksiä ei pidetä tulona laskettaessa konserniyksikön määriteltyä tulosta tai tappiota.

7 § Käyvän arvon laskentaa ja alaskirjauksia koskeva valinta

Ilmoittavan konserniyksikön niin valitessa voitot ja tappiot, jotka liittyvät sellaisiin varoihin ja velkoihin, joihin konsernitilinpäätöksessä sovelletaan käyvän arvon laskentaa tai joista on konsernitilinpäätöksessä kirjattu arvonalentuminen, voidaan tässä pykälässä tarkemmin säädetyllä tavalla määrittää realisoitumisperiaatteen mukaisesti laskettaessa konserniyksikön määriteltyä tulosta tai tappiota.

Sovellettaessa tätä valintaa:

1) kaikki voitot ja tappiot, jotka johtuvat varoihin tai velkoihin sovelletusta käyvän arvon laskennasta tai alaskirjauksesta, jätetään määritellyn tulon tai tappion laskelman ulkopuolelle;

2) varojen tai velkojen kirjanpitoarvoksi voittoa tai tappiota laskettaessa katsotaan niiden kirjanpitoarvo, myöhäisempänä seuraavista hetkistä:

3) jos valinta peruutetaan, konserniyksikön määriteltyä tulosta tai tappiota oikaistaan erotuksella, joka vastaa sitä erotusta, joka varojen tai velkojen käyvän arvon ja tämän valinnan mukaan määritellyn kirjanpitoarvon välillä on sen vuoden alussa, jonka aikana valinta peruutetaan.

Tässä pykälässä tarkoitettu valinta on 8 luvun 11 §:ssä tarkoitettu viisivuotisvalinta ja sitä on sovellettava kaikkiin samalla lainkäyttöalueella sijaitseviin konserniyksiköihin. Valintaa sovelletaan kaikkiin näiden konserniyksiköiden varoihin ja velkoihin, paitsi jos ilmoittava konserniyksikkö päättää rajata valinnan koskemaan vain konserniyksiköiden aineellista omaisuutta tai vain sellaisia konserniyksiköitä, jotka ovat sijoitusyksikköjä.

8 § Yhdisteltyjen luovutusvoittojen jaksottamista koskeva valinta

Ilmoittavan konserniyksikön niin valitessa lainkäyttöalueella syntyvä yhdistelty luovutusvoitto voidaan määriteltyä tulosta tai tappiota laskettaessa oikaista siten kuin tässä pykälässä säädetään. Oikaisussa kyseisen lainkäyttöalueen määriteltyä tulosta tai tappiota oikaistaan kaikkien takautuvuusjaksolle sijoittuvien aiempien tilikausien osalta 3 momentin 2 ja 3 kohdassa tarkoitetulla tavalla, sekä 3 momentin 4 kohdassa tarkoitetulla tavalla jäljelle jäävän luovutusvoiton jaksottamiseksi takautuvuusjaksolle.

Tässä pykälässä tarkoitetaan:

1) yhdistellyllä luovutusvoitolla valintavuoden nettovoittoa, joka syntyy kaikkien valinnan piirissä olevalla lainkäyttöalueella sijaitsevien konserniyksiköiden saamista paikallisen aineellisen omaisuuden luovutuksista syntyvästä nettovoitosta, pois lukien voitto tai tappio, joka syntyy varojen luovuttamisesta konserniyksiköiden välillä;

2) oikaistulla luovutusvoitolla tämän pykälän mukaisen valinnan piirissä olevan yhdistellyn luovutusvoiton osalta määrää, joka vastaa valintavuoden yhdisteltyä luovutusvoittoa, josta on vähennetty määrät, jotka on vähennetty aikaisemman tappiovuoden nettoluovutustappiosta;

3) valintavuodella sitä vuotta, jota koskien tässä pykälässä tarkoitettu yksivuotisvalinta on tehty;

4) kohdennetulla luovutusvoitolla tilikaudelle tämän pykälän 3 momentin 2 kohdan mukaisesti takautuvuusjaksolla kohdistettua oikaistua luovutusvoittoa;

5) paikallisella aineellisella omaisuudella kiinteää omaisuutta, joka sijaitsee samalla lainkäyttöalueella kuin konserniyksikkö;

6) takautuvuusjaksolla valintavuotta ja sitä edeltävää neljää tilikautta;

7) tappiovuodella lainkäyttöalueella, jota koskien on tehty tässä pykälässä tarkoitettu yksivuotisvalinta, takautuvuusjaksolle sijoittuvaa tilikautta, jonka aikana tällä lainkäyttöalueella sijaitsevalle konserniyksikölle on syntynyt nettoluovutustappio, jos kaikkien samanlaisten konserniyksiköiden nettoluovutustappiot ylittävät niiden nettoluovutusvoittojen määrän;

8) nettoluovutusvoitolla tässä pykälässä tarkoitetun valinnan osalta nettovoittoa, jonka valinnan piirissä olevalla lainkäyttöalueella sijaitseva konserniyksikkö saa paikallisen aineellisen omaisuuden luovuttamisesta, pois lukien toiselle konserniyksikölle tapahtuneesta varojen siirrosta johtuva voitto tai tappio;

9) nettoluovutustappiolla nettotappiota, pois lukien toiselle konserniyksikölle tapahtuneesta varojen siirrosta aiheutunut voitto tai tappio, jonka konserniyksikkö tilikauden aikana saa paikallisen aineellisen omaisuuden luovuttamisesta, ja josta on 3 momentin 1 tai 3 kohdan mukaisesti vähennetty nettoluovutusvoitto tai oikaistu nettovoitto aikaisemmasta tässä pykälässä tarkoitetusta valinnasta johtuen.

Tämän pykälän mukaan tehtyä valintaa sovellettaessa:

1) huomioitavia veroja, jotka liittyvät syntyvään kokonaisluovutusvoittoon tai kokonaisluovutustappioon sinä vuonna, jona valinta on tehty, ei lueta mukaan oikaistujen huomioitavien verojen laskelmaan;

2) valintavuoden yhdistelty luovutusvoitto jaksotetaan ajallisesti taaksepäin aikaisimmalle tappiovuodelle ja vähennetään suhteellisesti mahdollisesta kokonaisluovutusvoitosta, jonka mikä tahansa konserniyksikkö on samalla lainkäyttöalueella saanut;

3) jos oikaistu luovutusvoitto tappiovuotena ylittää kaikkien samalla lainkäyttöalueella olevien konserniyksiköiden kokonaisluovutustappioiden kokonaismäärän, oikaistu luovutusvoitto siirretään vähennettäväksi mahdolliselle seuraavalle tappiovuodelle ja vähennetään suhteellisesti kaikkien saman lainkäyttöalueen konserniyksiköiden kokonaisluovutustappioista;

4) jos 2 ja 3 kohdan soveltamisen jälkeen osa oikaistusta luovutusvoitosta jää jäljelle, se kohdistetaan tasaisesti jokaiselle tilikaudelle takautuvuusjaksolla.

Tilikauden osuus luovutusvoitosta sisältyy konserniyksikön määritellyn tuloksen tai tappion laskelmaan sillä lainkäyttöalueella ja sinä vuotena määrästä, joka vastaa tarkasteltavan konserniyksikön valintavuoden kokonaisluovutusvoiton määrän ja kaikkien tarkasteltavien konserniyksiköiden valintavuoden kokonaisluovutusvoittojen määrän suhdetta kerrottuna vuoden allokoitavan luovutusvoiton määrällä, missä tarkasteltavalla konserniyksiköllä tarkoitetaan konserniyksikköä, jolla on valintavuonna kokonaisluovutusvoitto ja joka sijaitsi valintavuonna lainkäyttöalueella; jos tarkasteluvuonna lainkäyttöalueella ei ole tarkasteltavaa konserniyksikköä, oikaistu kokonaisluovutusvoitto jaetaan tasan kaikkien sinä vuonna lainkäyttöalueella sijaitsevien konserniyksiköiden kesken.

Valinta on 8 luvun 12 §:ssä tarkoitettu vuosittaisvalinta.

Aikaisemman tilikauden tosiasiallinen veroaste ja mahdollinen täydennysvero on laskettava uudelleen siten kuin 5 luvun 8 §:ssä säädetään.

9 § Konserninsisäiset rahoitusjärjestelyt

Aliverotetun yksikön määriteltyyn tulokseen tai tappioon ei lueta kuluja, jotka liittyvät sellaiseen konserninsisäiseen rahoitusjärjestelyyn, jonka kuluessa seuraavien tunnusmerkkien voidaan kohtuudella odottaa täyttyvän:

1) aliverotetun yksikön kulut, jotka otettaisiin huomioon kyseisen yksikön määriteltyä tulosta tai tappiota laskettaessa, kasvavat;

2) ilman, että järjestelyssä osallisena olevan korkeasti verotetun osapuolen verotettava tulo lisääntyy vastaavasti.

Tässä pykälässä tarkoitetaan:

1) aliverotetulla yksiköllä konserniyksikköä, joka sijaitsee matalan verotuksen lainkäyttöalueella tai lainkäyttöalueella, joka olisi matalan verotuksen lainkäyttöalue, jos sille laskettu tosiasiallinen veroaste olisi määritetty ilman tuloa tai kuluja, jotka kertyvät yksikölle konserninsisäisen rahoitusjärjestelyn tuloksena;

2) korkeasti verotetulla osapuolella konserniyksikköä, joka sijaitsee lainkäyttöalueella, joka ei ole matalan verotuksen lainkäyttöalue, tai ei olisi matalan verotuksen lainkäyttöalue, jos sille laskettu tosiasiallinen veroaste olisi määritelty ilman tuloa tai kuluja, jotka kertyvät yksikölle konserninsisäisen rahoitusjärjestelyn tuloksena.

10 § Lainkäyttöalueen sisäistä konserniverojärjestelmää koskeva valinta

Konsernin ylin emoyksikkö voi valitessaan soveltaa keskenään samalla lainkäyttöalueella sijaitseviin ja samaan konserniverotusryhmään kuuluviin konserniyksiköihin yhdistellyssä kirjanpidossaan sovellettua kohtelua, jonka myötä näiden yksiköiden välisistä liiketoimista johtuvat tulot, kulut, voitot ja tappiot eliminoidaan laskettaessa tällaisen konserniyksikön määriteltyä tulosta tai tappiota.

Edellä 1 momentissa tarkoitettu valinta on 8 luvun 11 §:ssä tarkoitettu viisivuotisvalinta. Kun valinta tehdään tai perutaan, konserniyksiköiden määritellyn tulon tai tappion laskennassa on tehtävä oikaisut, jotka varmistavat, ettei määritellyn tuloksen tai tappion laskennassa huomioitavia eriä oteta laskennassa huomioon kahdesti, tai ettei niitä jätetä kokonaan huomioimatta tässä pykälässä tarkoitetun valinnan tekemisen tai peruuttamisen seurauksena.

11 § Eräitä vakuutussopimuksiin liittyviä veloituksia koskeva oikaisu

Vakuutusyhtiö ei saa sisällyttää määritellyn tulon tai tappion laskelmaansa määrää, joka vastaa sen maksamaa vakuutuksenottajien tuottoihin liittyvää veroa, jonka määrän se on veloittanut vakuutuksenottajilta. Vakuutusyhtiön tulee sisällyttää määritellyn tuloksensa tai tappionsa laskentaan ne vakuutuksenottajille maksetut tuotot, joita ei ole sisällytetty sen kirjanpidon tulokseen tai tappioon siihen määrään saakka, johon vastaavien vakuutuksenottajille olevien velvoitteiden suurentuminen tai pienentyminen on sisällytetty sen kirjanpidon tulokseen tai tappioon.

12 § Ensisijaista lisäpääomaa koskeva oikaisu

Määrät, jotka kirjataan konserniyksikön oman pääoman vähennykseksi ja johtuvat konserniyksikön liikkeeseen laskemalle ensisijaiselle lisäpääomalle maksetusta tai maksettavasta varojenjaosta, katsotaan kuluksi laskettaessa kyseisen konserniyksikön määriteltyä tulosta tai tappiota.

Määrät, jotka kirjataan konserniyksikön oman pääoman lisäykseksi ja johtuvat konserniyksikön hallussaan pitämälle ensisijaiselle lisäpääomalle maksetusta tai maksettavasta varojenjaosta, sisällytetään tulona konserniyksikön määritellyn tulon tai tappion laskelmaan.

Ensisijaisella lisäpääomalla tarkoitetaan tässä pykälässä kyseisen konserniyksikön pankkisektorin tai vakuutussektorin vakavaraisuutta koskevien sääntelyvaatimusten mukaisesti liikkeeseen laskemaa rahoitusvälinettä.

13 § Muista luvuista johtuvat muutokset

Konserniyksikön kirjanpidon tulosta tai tappiota on oikaistava vastaamaan 6 ja 7 luvun säännöksistä johtuvaa lopputulosta.

14 § Kansainvälisen merenkulun tulojen poissulkeminen

Konserniyksikön kansainvälisen merenkulun tulo ja määritelty kansainvälisen merenkulun liitännäistulo rajataan pois laskettaessa sen määriteltyä tulosta tai tappiota sillä lainkäyttöalueella, jolla se sijaitsee, jos konserniyksikkö osoittaa, että kaikkien asianomaisten alusten strateginen tai kaupallinen johtaminen tapahtuu tosiasiallisesti siltä lainkäyttöalueelta käsin, jolla konserniyksikkö sijaitsee.

15 § Kansainvälisen merenkulun tuloa koskevat määritelmät

Tässä laissa tarkoitetaan kansainvälisen merenkulun tuloilla nettotuloja, jotka konserniyksikkö saa:

1) matkustajien tai rahdin kuljettamisesta aluksella, jota liikennöidään kansainvälisessä liikenteessä, riippumatta siitä, onko alus konserniyksikön omistama, vuokraama tai muulla perusteella sen käytettävissä;

2) matkustajien tai rahdin kuljettamisesta aluksella, jota liikennöidään kansainvälisessä liikenteessä, jos kuljettaminen perustuu paikanvuokrausta koskevaan järjestelyyn;

3) aluksen vuokraamisesta toiselle konserniyksikölle täysin varusteltuna, miehitettynä ja huollettuna matkustajien tai rahdin kuljettamiseen kansainvälisessä liikenteessä;

4) aluksen vuokraamisesta sellaisenaan ilman miehistöä käytettäväksi matkustajien tai rahdin kuljettamiseen kansainvälisessä liikenteessä;

5) osallistumisesta jakoryhmään, yhteiseen liiketoimintaan tai kansainväliseen meriliikenneyritykseen matkustajien tai rahdin kuljettamiseksi aluksilla kansainvälisessä liikenteessä;

6) aluksen myymisestä edellyttäen, että alusta on käytetty matkustajien tai rahdin kuljettamiseen kansainvälisessä liikenteessä ja laivan luovuttanut konserniyksikkö on pitänyt alusta käytössään vähintään vuoden ajan.

Edellä 1 momentissa tarkoitettuna kansainvälisen merenkulun tulona ei pidetä tuloa, jonka konserniyksikkö saa matkustajien tai rahdin kuljettamisesta sisämaan vesireiteillä saman lainkäyttöalueen sisällä.

16 § Kansainvälisen merenkulun liitännäistulot

Tässä laissa määritellyllä kansainvälisen merenkulun liitännäistulolla tarkoitetaan nettotuloja, jotka konserniyksikkö saa toiminnoista, jotka suoritetaan pääsääntöisesti matkustajien tai rahdin kuljettamisesta kansainvälisessä liikenteessä:

1) vuokraamalla alusta ilman miehistöä toiselle varustamolle, joka ei ole konserniyksikkö edellyttäen, että vuokraus ei ylitä kolmea vuotta;

2) myymällä toisen varustamon myöntämiä lippuja, jotka liittyvät kansainvälisen matkan kotimaan osuuteen;

3) vuokraamalla ja lyhytaikaisesti säilyttämällä kontteja, sekä keräämällä haltuunottomaksuja myöhässä palautetuista konteista;

4) tarjoamalla insinöörien, huoltohenkilökunnan, lastinkäsittelijöiden, ravintolahenkilöstön ja asiakaspalveluhenkilöstön palveluita toisille varustamoille; sekä

5) saamalla sijoitustoiminnan tuloja, jos tulon tuottava sijoitus on tehty olennaisena osana liiketoimintaa, joka koskee alusten liikennöintiä kansainvälisessä liikenteessä.

17 § Kansainvälisen merenkulun tappio

Jos konserniyksikön kansainvälisen merenkulun tulojen ja määriteltyjen kansainvälisen merenkulun liitännäistulojen laskelma johtaa tappioon, tätä tappiota ei huomioida laskettaessa konserniyksikön määriteltyä tulosta tai tappiota.

18 § Kansainvälisen merenkulun liitännäistulojen enimmäismäärä

Edellä 14 §:ssä tarkoitetussa tulon poisrajaamisessa otetaan huomioon samalla lainkäyttöalueella sijaitsevien konserniyksiköiden määriteltyjen kansainvälisen merenkulun liitännäistulojen yhteenlaskettu kokonaismäärä siltä osin kuin se ei ylitä 50:tä prosenttia kyseisten yksiköiden kansainvälisen merenkulun tuloista. Ylimenevä osuus otetaan huomioon kyseisten konserninyksiköiden määriteltyä tulosta tai tappiota laskettaessa.

19 § Kansainvälisen merenkulun tulon ja liitännäistulon määrän laskeminen

Kulut, jotka kertyvät konserniyksikölle ja jotka liittyvät suoraan sen harjoittamaan 15 §:ssä tarkoitettuun kansainväliseen merenkulkuun ja 16 §:ssä tarkoitettuun kansainvälisen merenkulun liitännäistoimintaan, vähennetään konserniyksikön näistä toiminnoista saamista tuotoista laskettaessa konserniyksikön kansainvälisen merenkulun tuloa ja määriteltyä kansainvälisen merenkulun liitännäistuloa. Muut kulut, jotka konserniyksikölle kertyvät välillisesti sen kansainvälisen merenkulun toiminnasta tai määritellyn kansainvälisen merenkulun liitännäistoiminnasta kohdennetaan näiden toimintojen ja konserniyksikön muun toiminnan suhteessa.

Konserniyksikön kansainväliseen merenkulkuun ja määriteltyyn kansainvälisen merenkulun liitännäistoimintaan kohdistuvia suoria ja välillisiä kuluja ei oteta huomioon sen määritellyn tuloksen tai tappion laskennassa.

20 § Kiinteän toimipaikan kirjanpidon tulos tai tappio

Jos konserniyksikkö on 1 luvun 18 §:n 1–3 kohdassa tarkoitettu kiinteä toimipaikka, sen kirjanpidon tulos tai tappio on kiinteän toimipaikan erillisen kirjanpidon osoittama tulos tai tappio.

Jos kiinteällä toimipaikalla ei ole erillistä kirjanpitoa, sen kirjanpidon tuloksi tai tappioksi katsotaan määrä, jota olisi pidetty sen kirjanpidon tuloksena tai tappiona, jos yksikölle olisi laadittu erillinen kirjanpito käyttäen konsernin ylimmän emoyksikön tilinpäätösstandardia.

21 § Kiinteän toimipaikan tuloksen oikaiseminen

Jos konserniyksikkö on 1 luvun 18 §:n 1 tai 2 kohdassa tarkoitettu kiinteä toimipaikka, sen kirjanpidon tulosta tai tappiota oikaistaan siten, että siinä huomioidaan vain ne tulot ja kulut, jotka liittyvät kiinteään toimipaikkaan verosopimuksen tai lainkäyttöalueen lain mukaan riippumatta tulon veronalaisuudesta tai kulujen vähennyskelpoisuudesta kyseisellä lainkäyttöalueella.

Jos konserniyksikkö on 1 luvun 18 §:n 3 kohdassa tarkoitettu kiinteä toimipaikka, sen kirjanpidon tulosta tai tappiota oikaistaan siten, että siinä huomioidaan vain ne tulot ja kulut, joiden olisi katsottu liittyvän kiinteään toimipaikkaan taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestön (OECD) tulo- ja varallisuusveroja koskevan malliverosopimuksen 7 artiklan mukaisesti.