Laki lisäeläkesäätiöistä ja lisäeläkekassoista
Jos Finanssivalvonta arvioi, että ETA-lisäeläkelaitoksella on sen hallinnollinen rakenne ja taloudellinen tila, laitoksen johtajien maine ja ammatillinen pätevyys sekä kokemus huomioon ottaen edellytykset ehdotetun rajat ylittävän toiminnan harjoittamiseen, Finanssivalvonnan on kolmen kuukauden kuluessa siitä, kun se sai 2 §:n 2 momentissa tarkoitetut tiedot, toimitettava nämä tiedot 2 §:n 2 momentin 1 kohdassa tarkoitetun valtion toimivaltaiselle viranomaiselle ja ilmoitettava tietojen toimittamisesta ETA-lisäeläkelaitokselle. Ilmoitukseen on liitettävä päätös luvasta aloittaa rajat ylittävä toiminta.
Jos Finanssivalvonta arvioi, että ETA-lisäeläkelaitoksella ei ole 1 momentissa säädettyjä edellytyksiä rajat ylittävän toiminnan harjoittamiseen, Finanssivalvonnan on evättävä 2 §:n 1 momentissa tarkoitettu lupa kolmen kuukauden kuluessa siitä, kun se vastaanotti mainitun pykälän 2 momentissa tarkoitetut tiedot.
4 § Tieto sosiaali- ja työoikeuden sekä tietojen toimittamisen vaatimuksista
Finanssivalvonnan on ilmoitettava lupaa hakevalle ETA-lisäeläkelaitokselle tieto niistä rajat ylittävässä toiminnassa noudatettavista sosiaali- ja työoikeuden vaatimuksista, jotka se on saanut vastaanottavan valtion toimivaltaiselta viranomaiselta, ja mainittujen vaatimusten merkittävistä muutoksista. ETA-lisäeläkelaitoksen rajat ylittävään toimintaan ei sovelleta 7 lukua lisäeläkejärjestelystä annettavista tiedoista eikä 8 lukua etuuden hakemisesta ja suorittamisesta.
Finanssivalvonnan on ilmoitettava lupaa hakevalle ETA-lisäeläkelaitokselle vastaanottavan valtion toimivaltaiselta viranomaiselta saamansa tieto niistä rajat ylittävässä toiminnassa noudatettavista tietojen toimittamista koskevista vaatimuksista, jotka vastaanottava valtio on asettanut mahdollisille vakuutetuille, vakuutetuille ja etuudensaajille annettavista tiedoista, ja edellä tarkoitettujen vaatimusten merkittävistä muutoksista.
Edellä 3 §:n 1 momentissa tarkoitetun luvan saanut ETA-lisäeläkelaitos voi ryhtyä harjoittamaan rajat ylittävää toimintaa saatuaan tiedon tämän pykälän 1 ja 2 momentissa tarkoitetuista vaatimuksista tai kuuden viikon kuluttua siitä, kun vastaanottavan valtion toimivaltainen viranomainen on saanut 2 §:n 2 momentissa tarkoitetut tiedot.
5 § Sosiaali- ja työoikeuden sekä tietojen toimittamista koskevien vaatimusten valvonta
Jos vastaanottavan valtion toimivaltainen viranomainen ilmoittaa Finanssivalvonnalle, että ETA-lisäeläkelaitos ei noudata toiminnassaan 4 §:n 1 ja 2 momentissa tarkoitettuja vaatimuksia, Finanssivalvonnan on yhteistyössä vastaanottavan valtion toimivaltaisen viranomaisen kanssa ryhdyttävä tarpeellisiin toimenpiteisiin rikkomuksen lopettamiseksi.
6 § Vastuuvelan täysimääräinen kattaminen
ETA-lisäeläkelaitoksen, joka harjoittaa rajat ylittävää toimintaa, on katettava vastuuvelka täysin ja jatkuvasti kaikkien sen hallinnoimien lisäeläkejärjestelyjen osalta.
7 § ETA-lisäeläkesäätiön ja ETA-lisäeläkekassan merkitseminen rekisteriin
Finanssivalvonnan on merkittävä rajat ylittävää toimintaa harjoittava lisäeläkesäätiö eläkesäätiö- ja vakuutuskassarekisteriin myös ETA-lisäeläkesäätiönä. Jos ETA-lisäeläkesäätiön rajat ylittävä toiminta loppuu, Finanssivalvonnan on poistettava lisäeläkesäätiön rekisteröinti ETA-lisäeläkesäätiönä. Finanssivalvonnan on merkittävä rekisteriin ne ETA-valtiot, joissa ETA-lisäeläkesäätiö toimii.
Finanssivalvonnan on merkittävä rajat ylittävää toimintaa harjoittava lisäeläkekassa rekisteriin myös ETA-lisäeläkekassana. Jos ETA-lisäeläkekassan rajat ylittävä toiminta loppuu, Finanssivalvonnan on poistettava lisäeläkekassan rekisteröinti ETA-lisäeläkekassana. Finanssivalvonnan on merkittävä rekisteriin ne ETA-valtiot, joissa ETA-lisäeläkekassa toimii.
Finanssivalvonnan on toimitettava 1 ja 2 momentissa tarkoitetut rekisteritiedot Euroopan vakuutus- ja lisäeläkeviranomaiselle.
8 § Ulkomaisen ETA-lisäeläkelaitoksen oikeus harjoittaa lisäeläketoimintaa Suomessa
Ulkomaisella ETA-lisäeläkelaitoksella on oikeus harjoittaa rajat ylittävää toimintaa Suomessa ja vastaanottaa rahoitusta Suomessa sijaitsevilta rahoittavilta yrityksiltä.
9 § Tieto sosiaali- ja työoikeuden sekä tietojen toimittamisen vaatimuksista
Finanssivalvonnan on ilmoitettava ulkomaisen ETA-lisäeläkelaitoksen kotivaltion toimivaltaiselle viranomaiselle rajat ylittävässä toiminnassa lisäeläkejärjestelyyn sovellettavan Suomen sosiaali- ja työoikeuden vaatimukset sekä tietojen toimittamista mahdollisille vakuutetuille, vakuutetuille ja etuudensaajille koskevat vaatimukset. Finanssivalvonnan on ilmoitettava edellä tarkoitetut tiedot kuuden viikon kuluessa toimivaltaisen viranomaisen toimittamien ulkomaisen ETA-lisäeläkelaitoksen toimintaa koskevien vastaanottavaa valtiota, rahoittavaa yritystä, sen kotipaikkaa ja lisäeläkejärjestelyn pääpiirteitä koskevien tietojen vastaanottamisesta.
Finanssivalvonnan on ilmoitettava ulkomaisen ETA-lisäeläkelaitoksen kotivaltion toimivaltaiselle viranomaiselle 1 momentissa tarkoitettujen vaatimusten merkittävistä muutoksista.
10 § Rajat ylittävän toiminnan aloittaminen
Ulkomainen ETA-lisäeläkelaitos voi ryhtyä harjoittamaan rajat ylittävää toimintaa Suomessa, kun se on saanut kotivaltionsa toimivaltaiselta viranomaiselta 9 §:n 1 momentissa tarkoitetut tiedot sovellettavista sosiaali- ja työoikeuden ja tietojen antamista koskevista vaatimuksista.
Sen estämättä, mitä 1 momentissa säädetään, ulkomainen ETA-lisäeläkelaitos voi ryhtyä harjoittamaan rajat ylittävää toimintaa, jos sen kotivaltion toimivaltainen viranomainen ei ole antanut sille 1 momentissa tarkoitettuja tietoja kuuden viikon kuluttua siitä, kun Finanssivalvonta on saanut ulkomaisen ETA-lisäeläkelaitoksen kotivaltion toimivaltaiselta viranomaiselta tiedot ulkomaisen ETA-lisäeläkelaitoksen toiminnan aloittamista koskevassa ilmoituksessa annetuista tiedoista.
11 § Sosiaali- ja työoikeuden sekä tietojen toimittamista koskevien vaatimusten noudattamisen valvonta
Finanssivalvonta valvoo, että ulkomainen ETA-lisäeläkelaitos noudattaa 9 §:n 1 momentissa tarkoitettuja vaatimuksia. Finanssivalvonnan on ilmoitettava valvonnassa havaitsemistaan rikkomuksista ulkomaisen ETA-lisäeläkelaitoksen kotivaltion toimivaltaiselle viranomaiselle. Jos rikkomus jatkuu toimivaltaisen viranomaisen toimenpiteistä huolimatta tai toimenpiteiden puuttuessa, Finanssivalvonta voi rajoittaa ulkomaisen ETA-lisäeläkelaitoksen toimintaa tai, jos se on välttämätöntä rikkomuksen lopettamiseksi, kieltää toiminnan Suomessa noudattaen, mitä Finanssivalvonnasta annetun lain 61 §:n 3 momentissa säädetään ulkomaisen ETA-sivuliikkeen toiminnan rajoittamisesta ja kieltämisestä.
14 luku. Rajat ylittävät siirrot
1 § Luvun soveltamisala
Tätä lukua sovelletaan lisäeläkelaitokseen, jossa on vähintään 100 vakuutettua, sekä lisäeläkelaitokseen, joka on tehnyt Finanssivalvonnalle 1 luvun 14 §:n 1 momentissa tarkoitetun ilmoituksen, sitä seuraavan tilikauden alusta lukien. Tätä lukua sovelletaan myös lisäeläkelaitokseen, jossa on vähemmän kuin 100 vakuutettua, jos vastaanottavana lisäeläkelaitoksena toimiva lisäeläkelaitos tai vastaanottavana lisäeläkelaitoksena toimiva ulkomainen ETA-lisäeläkelaitos ei siirron jälkeen harjoita rajat ylittävää toimintaa.
Lisäeläkelaitos voi siirtää kokonaan tai osittain lisäeläkejärjestelyn vastuun, joka sisältää vakuutusteknisen vastuuvelan, muut velvoitteet ja oikeudet sekä siirrettävää vastuuvelkaa ja muita velvoitteita vastaavat varat tai niitä vastaavan rahamaksun vastaanottavaan lisäeläkelaitokseen tässä luvussa säädetyin edellytyksin.
Lisäeläkelaitos, jonka lisäeläkejärjestely siirretään, vastaa siirron kustannuksista.
Lisäeläkejärjestelyn osan siirtämiseen sovelletaan, mitä lisäeläkejärjestelyn siirrosta tässä luvussa säädetään. Tässä luvussa tarkoitettuun lisäeläkejärjestelyn rajat ylittävään siirtoon ei sovelleta 11 lukua. Lisäeläkelaitokseen, joka siirtää koko vakuutuskantansa sovelletaan kuitenkin mainitun luvun 10 ja 11 §:ää.
2 § Vakuutettujen, etuudensaajien ja vakuuttavan työnantajan suostumus
Sen lisäksi, mitä eläkesäätiö- ja eläkekassalaissa säädetään eläkelaitoksen hallituksen päätöksestä, 1 §:n 2 momentissa tarkoitettu lisäeläkejärjestelyn siirto edellyttää, että enemmistö siirtävän lisäeläkelaitoksen hallituksen niistä jäsenistä, jotka edustavat vakuutettuja ja etuudensaajia, puoltaa siirtoa.
Jos lisäeläkelaitoksen sääntöjen mukaan etuudensaajat eivät valitse hallitukseen jäseniä, siirron edellytyksenä on lisäksi, että etuudensaajien enemmistö puoltaa siirtoa. Tällöin etuudensaajat käyttävät päätösvaltaansa äänestämällä postitse tai tietoliikenneyhteyden avulla. Etuudensaajien päätökseksi tulee ehdotus, jota on kannattanut yli puolet annetuista äänistä.
Lisäeläkelaitoksen on vähintään kuukausi ennen 1 momentissa tarkoitetun päätöksen tekemistä lähetettävä siirrettävään vakuutuskantaan kuuluville vakuutetuille ja etuudensaajille sekä vakuutettuja ja etuudensaajia edustaville hallituksen jäsenille ilmoitus lisäeläkejärjestelyn siirtoa koskevasta suunnitelmasta sekä pidettävä heidän saatavillaan toimistossaan tai internetsivuillaan tieto siirron ehdoista. Jos etuudensaajat käyttävät päätösvaltaansa 2 momentissa tarkoitetulla tavalla äänestämällä, etuudensaajille on vähintään kuukausi ennen 1 momentissa tarkoitetun päätöksen tekemistä lähetettävä ohjeet äänestyksessä noudatettavasta menettelystä.
Lisäeläkejärjestelyn siirto edellyttää lisäksi, että työnantaja, jonka lisäeläkejärjestelyä siirretään, on antanut siihen ennakolta suostumuksensa.
3 § Finanssivalvonnan arvio ja vastaanottavan lisäeläkelaitoksen kotivaltion toimivaltaisen viranomaisen suostumus
Lisäeläkelaitoksen lisäeläkejärjestelyn 1 §:n 2 momentissa tarkoitetun rajat ylittävän siirron edellytyksenä on vastaanottavan lisäeläkelaitoksen kotivaltion toimivaltaisen viranomaisen antama hyväksyminen, jonka se antaa sen jälkeen, kun Finanssivalvonta on antanut ennakkosuostumuksensa edellä tarkoitetun toimivaltaisen viranomaisen sille toimittamaan vastaanottavan lisäeläkelaitoksen rajat ylittävää siirtoa koskevaan hakemukseen.
Finanssivalvonnan on saatuaan vastaanottavan lisäeläkelaitoksen kotivaltion toimivaltaiselta viranomaiselta mainitun laitoksen rajat ylittävää siirtoa koskevan hakemuksen arvioitava:
1) turvataanko jäljelle jäävien vakuutettujen ja etuudensaajien asema pitkällä aikavälillä siirrettäessä lisäeläkejärjestely osittain 1 §:n 2 momentissa tarkoitetulla tavalla;
2) ovatko vakuutettujen ja etuudensaajien yksilölliset etuudet vähintään samat siirron jälkeen;
3) ovatko siirrettävää lisäeläkejärjestelyä vastaavat varat riittävät ja asianmukaiset kattamaan siirrettävän vastuun, vakuutusteknisen vastuuvelan ja muut velvoitteet ja oikeudet 6 luvussa säädetyllä tavalla.
Finanssivalvonnan on kahdeksan viikon kuluessa 1 momentissa tarkoitetun hakemuksen vastaanottamisesta toimitettava arvionsa vastaanottavan lisäeläkelaitoksen kotivaltion toimivaltaiselle viranomaiselle.
4 § Tiedot siirrettyyn lisäeläkejärjestelyyn sovellettavista sosiaali- ja työoikeuden sekä tietojen toimittamisen vaatimuksista
Kun Finanssivalvonta on saanut vastaanottavan lisäeläkelaitoksen kotivaltion toimivaltaiselta viranomaiselta tiedon siirron hyväksymisestä ja siirto johtaa rajat ylittävään toimintaan, Finanssivalvonnan on ilmoitettava edellä tarkoitetulle toimivaltaiselle viranomaiselle tiedot niistä siirrettyyn lisäeläkejärjestelyyn sovellettavista sosiaali- ja työoikeuden vaatimuksista, joiden mukaisesti mainittua lisäeläkejärjestelyä tulee hallinnoida sekä mainittujen vaatimusten merkittävistä muutoksista.
Finanssivalvonnan on lisäksi ilmoitettava vastaanottavan lisäeläkelaitoksen kotivaltion toimivaltaiselle viranomaiselle tietojen toimittamiseen mahdollisille vakuutetuille, vakuutetuille ja etuudensaajille sovellettavista vaatimuksista sekä niitä koskevista merkittävistä muutoksista.
Finanssivalvonnan on tehtävä 1 ja 2 momentissa tarkoitettu ilmoitus neljän viikon kuluessa siitä, kun se sai tiedon siirtoa koskevan hakemuksen hyväksymisestä.
5 § Finanssivalvonnan valvontatehtävät
Jos Finanssivalvonta on 4 §:ssä tarkoitetussa tilanteessa vastaanottavan valtion toimivaltainen viranomainen, Finanssivalvonta valvoo, että vastaanottava lisäeläkelaitos noudattaa mainitun pykälän 1 ja 2 momentissa tarkoitettuja vaatimuksia. Finanssivalvonnan on ilmoitettava valvonnassa havaitsemistaan rikkomuksista vastaanottavan lisäeläkelaitoksen kotivaltion toimivaltaiselle viranomaiselle. Jos rikkomus jatkuu edellä tarkoitetun toimivaltaisen viranomaisen toimenpiteistä huolimatta tai toimenpiteiden puuttuessa, Finanssivalvonta voi rajoittaa vastaanottavan lisäeläkelaitoksen toimintaa tai kieltää toiminnan Suomessa noudattaen, mitä Finanssivalvonnasta annetun lain 61 §:n 3 momentissa säädetään ulkomaisen ETA-sivuliikkeen toiminnan rajoittamisesta ja kieltämisestä.
6 § Lisäeläkelaitos vastaanottavana lisäeläkelaitoksena
Lisäeläkelaitos voi toimia rajat ylittävässä siirrossa vastaanottavana lisäeläkelaitoksena, jos tässä luvussa siirrolle säädetyt edellytykset täyttyvät.
Siirron edellytyksenä on, että siirrettävään lisäeläkejärjestelyyn kuuluvat vakuutetut ja etuudensaajat taikka vakuutettujen edustajat ja etuudensaajien edustajat ovat antaneet lisäeläkejärjestelyn siirrolle ennakolta suostumuksensa. Lisäksi siirron edellytyksenä on, että siirrettävää lisäeläkejärjestelyä rahoittava yritys on antanut siirrolle ennakolta suostumuksensa ja että se liittyy vastaanottavaan lisäeläkesäätiöön osakkaaksi, joka täyttää 1 luvun 5 §:ssä säädetyt toimintapiiriä koskevat vaatimukset tai se liittyy vastaanottavaan lisäeläkekassaan osakkaaksi, joka täyttää mainitun luvun 6 §:ssä säädetyt toimintapiiriä koskevat vaatimukset.
Siirtävä lisäeläkelaitos vastaa siirron kustannuksista.
7 § Lupahakemus lisäeläkejärjestelyn vastaanottamiseen
Lisäeläkelaitoksen, jonka on tarkoitus toimia vastaanottavana lisäeläkelaitoksena, on haettava Finanssivalvonnan lupa lisäeläkejärjestelyn rajat ylittävälle siirrolle. Hakemuksessa on oltava seuraavat tiedot:
1) siirtävän ja vastaanottavan lisäeläkelaitoksen nimi ja keskushallinnon sijaintipaikka sekä ETA-valtio, jossa lisäeläkelaitos on hyväksytty tai rekisteröity;
2) siirtävän ja vastaanottavan lisäeläkelaitoksen välinen sopimus lisäeläkejärjestelyn siirrosta kaikkine ehtoineen;
3) selvitys siirrettävän lisäeläkejärjestelyn olennaisista piirteistä;
4) selvitys siirrettävästä vastuusta tai vakuutusteknisestä vastuuvelasta ja muista velvoitteista ja oikeuksista sekä vastaavista varoista tai niitä vastaavista käteisvaroista;
5) rahoittavan yrityksen nimi ja keskushallinnon sijaintipaikka;
6) todiste 6 §:n 2 momentissa tarkoitetuista vakuutettujen, etuudensaajien ja rahoittavan yrityksen suostumuksesta;
7) ETA-valtiot, joiden sosiaali- ja työoikeudetta sovelletaan siirrettävään lisäeläkejärjestelyyn.
Finanssivalvonnan on toimitettava 1 momentissa tarkoitettu hakemus viipymättä arvioitavaksi siirtävän lisäeläkelaitoksen toimivaltaiselle viranomaiselle.
Finanssivalvonta voi antaa tarkempia määräyksiä 1 momentissa tarkoitetusta hakemuksesta.
8 § Finanssivalvonnan päätös lisäeläkejärjestelyn vastaanottamisluvasta
Finanssivalvonta arvioi 7 §:ssä tarkoitetun hakemuksen perusteella:
1) onko lupaa hakeva lisäeläkelaitos toimittanut kaikki 7 §:n 1 momentissa tarkoitetut tiedot;
2) ovatko lisäeläkelaitoksen hallinnollinen rakenne ja taloudellinen tila, johtajien hyvä maine ja ammatillinen pätevyys ja kokemus aiotulle siirrolle asetettujen vaatimusten mukaisia;
3) turvataanko lisäeläkelaitoksen vakuutettujen ja etuudensaajien sekä niihin siirrettyjen vakuutettujen ja edunsaajien pitkän aikavälin edut siirron aikana ja sen jälkeen;
4) onko lisäeläkelaitoksen vastuuvelka täysin katettu siirron ajankohtana, jos siirto johtaa rajat ylittävään toimintaan;
5) ovatko siirrettävät varat riittävät ja asiamukaiset kattamaan siirrettävän vastuun, vakuutustekninen vastuuvelka mukaan lukien, sekä muut velvoitteet ja oikeudet tässä laissa säädetyllä tavalla.
Finanssivalvonnan on toimitettava päätöksensä hakemuksen hyväksymisestä tai hylkäämisestä lupaa hakevalle lisäeläkelaitokselle kolmen kuukauden kuluessa hakemuksen vastaanottamisesta sekä siirtävän lisäeläkelaitoksen kotivaltion toimivaltaiselle viranomaiselle kahden viikon kuluessa päätöksen tekemisestä. Jos Finanssivalvonta ei anna päätöstä kolmen kuukauden määräajassa, lupaa hakeva lisäeläkelaitos voi hakea muutosta valittamalla. Valituksen katsotaan tällöin kohdistuvan Finanssivalvonnan hylkäävään päätökseen. Valituksen voi tehdä, kunnes Finanssivalvonta on antanut hyväksyvän tai hylkäävän päätöksensä. Finanssivalvonnan on ilmoitettava valitusviranomaiselle päätöksensä antamisesta valituksen kohteena olevassa asiassa.
9 § Tiedot vastaanotettuun lisäeläkejärjestelyyn sovellettavista sosiaali- ja työoikeuden ja tietojen toimittamisen vaatimuksista
Jos rajat ylittävä siirto johtaa rajat ylittävään toimintaan, Finanssivalvonnan on toimitettava vastaanottavalle lisäeläkelaitokselle ne tiedot rajat ylittävässä toiminnassa sovellettavista sosiaali- ja työoikeuden vaatimuksista sekä tietojen toimittamista mahdollisille vakuutetuille, vakuutetuille ja etuudensaajille koskevista vaatimuksista, jotka se on saanut siirtävän lisäeläkelaitoksen kotivaltion toimivaltaiselta viranomaiselta. Finanssivalvonnan on toimitettava edellä tarkoitetut tiedot viikon kuluessa siitä, kun se sai ne siirtävän lisäeläkelaitoksen kotivaltion toimivaltaiselta viranomaiselta.
Jos rajat ylittävää toimintaa vastaanottavana lisäeläkelaitoksena harjoittava lisäeläkelaitos ei noudata 1 momentissa tarkoitettuja sosiaali- ja työoikeuden vaatimuksia tai tietojen toimittamista koskevia vaatimuksia, Finanssivalvonnan on yhteistyössä vastaanottavan valtion toimivaltaisen viranomaisen kanssa ryhdyttävä tarpeellisiin toimenpiteisiin rikkomuksen lopettamiseksi.
10 § Siirrettävän lisäeläkejärjestelyn hallinnoinnin aloittaminen
Edellä 7 §:ssä tarkoitettu lupaa hakeva lisäeläkelaitos voi ryhtyä hallinnoimaan siirrettävää lisäeläkejärjestelyä, kun se on saanut Finanssivalvonnalta 8 §:n 2 momentissa tarkoitetun hyväksyvän päätöksen tai, jos se ei ole saanut Finanssivalvonnalta hyväksyvää tai hylkäävää päätöstä 4 kuukauden ja 3 viikon kuluessa hakemuksen tekemisestä.
Jos lisäeläkelaitoksen toimiessa vastaanottavana lisäeläkelaitoksena rajat ylittävä siirto johtaa rajat ylittävään toimintaan, lisäeläkelaitoksen merkitsemisestä eläkesäätiö- ja vakuutuskassarekisteriin sovelletaan, mitä asiasta 13 luvun 7 §:ssä säädetään.
11 § Euroopan vakuutus- ja lisäeläkeviranomaisen sovintomenettely
Finanssivalvonta voi saattaa sen ja siirtävän tai vastaanottavan lisäeläkelaitoksen kotivaltion toimivaltaisen viranomaisen välisen erimielisyyden, joka koskee lisäeläkejärjestelyn siirrossa sovellettavaa menettelyä, toimenpiteiden sisältöä tai toimivaltaisen viranomaisen toimimatta jättämistä, Euroopan valvontaviranomaisen (Euroopan vakuutus- ja lisäeläkeviranomainen) perustamisesta sekä päätöksen N:o 716/2009/EY muuttamisesta ja komission päätöksen 2009/79/EY kumoamisesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1094/2010 31 artiklan toisen kohdan c alakohdassa tarkoitettuun Euroopan vakuutus- ja lisäeläkeviranomaisen neuvoa-antavaan sovittelumenettelyyn.
15 luku. Lisäeläkelaitoksen ja ulkomaisen ETA-lisäeläkelaitoksen valvonta sekä tietojen antaminen
1 § Finanssivalvonnan valvontatehtävät
Finanssivalvonta valvoo, että lisäeläkelaitos täyttää sen toiminnalle tässä laissa säädetyt edellytykset. Finanssivalvonnan tehtävänä on valvoa erityisesti, että lisäeläkelaitos täyttää vaatimukset, jotka koskevat:
1) 5 luvussa säädettyä vakuutusteknistä vastuuvelkaa ja sen rahoittamista, lisäeläkelaitoksen omia varoja, käytettävissä olevaa omien varojen vähimmäismäärää ja vaadittua omien varojen vähimmäismäärää;
2) 6 luvun sijoittamista ja omaisuudenhoitoa sekä varojen säilyttämistä koskevia säännöksiä;
3) 3 luvun hallintojärjestelmää ja johtoa koskevia säännöksiä;
4) 7 luvussa säädettyjä vakuutetuille ja etuudensaajille toimitettavia tietoja.
2 § Valvonnan tavoitteet, suhteellisuus ja vaikuttavuus
Valvonnan tavoitteena on vakuutettujen ja etuudensaajien oikeuksien suojelu sekä lisäeläkelaitoksen vakauden ja hyvän kunnon varmistaminen.
Valvonnan tulee olla oikea-aikaista ja oikeassa suhteessa lisäeläkelaitoksen kokoon, luonteeseen, laajuuteen ja monitahoisuuteen. Valvonnan on perustuttava tulevaisuuteen suuntautuvaan ja riskilähtöiseen lähestymistapaan.
Finanssivalvonnan on tehtävä valvonnan vaikuttavuuden kannalta tarkoituksenmukaisessa suhteessa tarkastuksia lisäeläkelaitoksen toimitiloissa ja valvontatoimenpiteitä lisäeläkelaitoksen toimitilojen ulkopuolella. Finanssivalvonnan on erityisesti poikkeustilanteissa tarkasteltava toimiensa vaikutuksia Euroopan unionin rahoitusjärjestelmien vakauteen.
3 § Valvonnassa huomioon otettavat seikat ja käytettävissä olevat valvontakeinot
Finanssivalvonnan on lisäeläkelaitosta valvoessaan otettava huomioon sen toimintaolosuhteet sekä ulkoistettuja keskeisiä toimintoja ja muita toimintoja lisäeläkelaitokselle suorittavat palveluyritykset. Finanssivalvonnan tulee lisäeläkelaitosta valvoessaan erityisesti arvioida:
1) täyttääkö lisäeläkelaitoksen hallintojärjestelmä 3 luvussa säädetyt laadulliset vaatimukset;
2) lisäeläkelaitoksen toiminnan riskejä ja sen kykyä arvioida ja hallita näitä riskejä.
Finanssivalvonnan käytettävissä tulee olla stressitestejä tai muita vastaavia seurantavälineitä, joiden avulla se voi havaita lisäeläkelaitoksen taloudellisen tilan heikkenemisen ja seurata lisäeläkelaitoksen toimenpiteitä heikkenemisen estämiseksi.
Finanssivalvonnan on vahvistettava valvontatoimenpiteiden vähimmäisaikaväli ja laajuus ottaen huomioon lisäeläkelaitoksen koko, luonne, laajuus ja monitahoisuus.
Finanssivalvonnan on julkistettava kuvaus 1–3 momentissa säädetyn valvontamenettelyn vaiheista ja yleisistä periaatteista.
4 § Valvonnan kannalta tarpeellisten tietojen ja asiakirjojen toimittaminen Finanssivalvonnalle
Lisäeläkelaitoksen, sen toiminnasta tosiasiallisesti vastaavien henkilöiden ja keskeisiä toimintoja suorittavien henkilöiden on ilman aiheetonta viivytystä toimitettava Finanssivalvonnalle sen pyynnöstä valvonnan kannalta tarpeelliset tiedot ja asiakirjat. Erityisesti on toimitettava:
1) oma riskienarviointi, selvitys sijoituspolitiikkaa koskevista periaatteista, tilinpäätös ja toimintakertomus;
2) sisäiset osavuosikatsaukset, vakuutusmatemaattiset arviot ja yksityiskohtaiset olettamat, varojen ja vastuiden vastaavuutta koskevat selvitykset, selvitys sijoituspolitiikkaa koskevien periaatteiden noudattamisesta, selvitys suunnitelmien mukaisten maksuosuuksien suorittamisesta ja tilintarkastuslaissa tarkoitettu tilintarkastuskertomus.
5 § Ulkoistettujen toimintojen valvonta
Finanssivalvonta valvoo lisäeläkelaitoksen ja sen keskeisten toimintojen ja muiden toimintojen ulkoistamisesta ja edelleen ulkoistamisesta säädetyn 3 luvun 14 §:n noudattamista erityisesti, kun ulkoistamisella on vaikutusta lisäeläkelaitoksen taloudelliseen asemaan tai valvonnan vaikuttavuus sitä muutoin edellyttää.
Mitä Finanssivalvonnasta annetun lain 24 §:n 1 momentissa säädetään valvottavan ja muun Finanssimarkkinoilla toimivan toimipaikassa suoritettavasta tarkastuksesta, sovelletaan myös sellaisen palveluyrittäjän toimipaikassa suoritettavaan tarkastukseen, jolle lisäeläkelaitos on ulkoistanut toimintojaan. Mitä edellä säädetään palveluyrittäjän toimipaikassa tehtävästä tarkastuksesta, sovelletaan myös tarkastukseen sellaisen palveluntarjoajan toimipaikassa, jolle lisäeläkelaitoksen palveluyrittäjä on edelleen ulkoistanut lisäeläkelaitoksen toimintoja.
6 § Rikemaksun määrääminen
Finanssivalvonta määrää Finanssivalvonnasta annetun lain 38 §:ssä tarkoitetun rikemaksun sille, joka tahallaan tai huolimattomuudesta laiminlyö tai rikkoo:
1) riskien ja etujen oikeudenmukaisesta jakautumisesta eri sukupolvien välillä säädettyä 1 luvun 3 §:n 2 momenttia;
2) hallintojärjestelmästä, keskeisistä toiminnoista, riskienarvioinnista ja riskienhallintajärjestelmästä, toimintaperiaatteista, sisäisen valvonnan järjestelmästä, varautumissuunnitelmasta, toiminnan ulkoistamisesta ja palkka- ja palkkiopolitiikasta 3 luvun 5–17 §:ssä säädettyä;
3) omaisuudenhoidosta ja säilytysyhteisön käyttämisestä 6 luvun 29–32 §:ssä säädettyä;
4) vastuuvelasta, sen kattamisesta, sijoittamisesta sekä vakavaraisuuspääomasta 5 luvun 1, 5, 10 ja 18 §:ssä sekä 6 luvun 3, 5, 7–10, 16 ja 18 §:ssä säädettyä;
5) tietojen toimittamisesta vakuutetuille ja etuudensaajille 7 luvussa säädettyä;
6) rajat ylittävästä toiminnasta 13 luvussa säädettyä tai rajat ylittävistä siirroista 14 luvussa säädettyä.
Sen lisäksi, mitä 1 momentissa säädetään, rikemaksun määräämiseen sovelletaan, mitä Finanssivalvonnasta annetussa laissa rikemaksun määräämisestä säädetään.
7 § Kielto käyttää omaisuudenhoitajan ja säilytysyhteisön hallinnassa olevia varoja
Finanssivalvonta voi eläkesäätiö- ja eläkekassalain 9 luvun 2 §:ssä tarkoitetussa tilanteessa kieltää 6 luvun 27 §:ssä tarkoitetun omaisuudenhoitajan ja mainitun luvun 28 §:ssä tarkoitetun säilytysyhteisön hallinnassa olevien eläkesäätiön varojen käyttämisen.
Finanssivalvonta voi ulkomaisen ETA-lisäeläkelaitoksen kotivaltion toimivaltaisen viranomaisen pyynnöstä kieltää Suomeen sijoittautuneen omaisuudenhoitajan ja säilytysyhteisön hallinnassa olevien ulkomaisen ETA-lisäeläkelaitoksen varojen käyttämisen tai rajoittaa varojen käyttämistä.
8 § Kieltopäätöksen tiedoksi antaminen Euroopan vakuutus- ja lisäeläkeviranomaiselle
Finanssivalvonnan on annettava tiedoksi Euroopan vakuutus- ja lisäeläkeviranomaiselle eläkesäätiön toiminnan kieltävä tai sitä rajoittava päätös.
9 § Vastaanottavan valtion sosiaali- ja työoikeuden valvonta rajat ylittävässä toiminnassa
Finanssivalvonta valvoo siten kuin 13 luvun 11 §:ssä säädetään, että ulkomainen ETA-lisäeläkelaitos harjoittaessaan rajat ylittävää toimintaa, jossa Suomi on vastaanottavana valtiona, noudattaa Suomen sosiaali- ja työoikeutta sekä lisäeläkkeisiin sovellettavia tietojen toimittamista koskevia vaatimuksia.
Jos lisäeläkelaitos harjoittaa rajat ylittävää toimintaa, vastaanottavan valtion sosiaali- ja työoikeuden sekä tietojen toimittamista koskevien vaatimusten noudattamista valvoo vastaanottavan valtion toimivaltainen viranomainen. Finanssivalvonnan on oltava tarkoituksenmukaisessa yhteistyössä vastaanottavan valtion toimivaltaisen viranomaisen kanssa.
Finanssivalvonnan on ilmoitettava Euroopan vakuutus- ja lisäeläkeviranomaiselle ne tämän lain säännökset, jotka eivät ole Suomen sosiaali- ja työlainsäädäntöä, sekä niihin tehdyt muutokset säännöllisesti kuitenkin vähintään kahden vuoden välein.
10 § Tietojenvaihto ja yhteistyö
Finanssivalvonnan on edistettävä tietojenvaihtoa ETA-valtioiden toimivaltaisten viranomaisten välillä ammatillisia lisäeläkkeitä tarjoavien laitosten valvontaa koskevien parhaiden käytäntöjen ja yhteistyön kehittämiseksi, kilpailun vääristymisen estämiseksi sekä rajat ylittävän toiminnan ja rajat ylittävien siirtojen edellytysten turvaamiseksi. Finanssivalvonnan on tietojenvaihtoa edistäessään toimittava tarkoituksenmukaisessa yhteistyössä työmarkkinajärjestöjen kanssa.
Finanssivalvonnan on toimittava yhteistyössä Euroopan komission kanssa ammatillisia lisäeläkkeitä tarjoavien laitosten valvonnan helpottamiseksi.
Finanssivalvonnan on valvoessaan ammatillisia lisäeläkkeitä tarjoavien laitosten toiminnasta ja valvonnasta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin (EU) 2016/2341 soveltamisalaan kuuluvaa toimintaa toimittava yhteistyössä Euroopan vakuutus- ja lisäeläkeviranomaisen kanssa Euroopan valvontaviranomaisen (Euroopan vakuutus- ja lisäeläkeviranomainen) perustamisesta sekä päätöksen N:o 716/2009/EY muuttamisesta ja komission päätöksen 2009/79/EY kumoamisesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1094/2010 mukaisesti sekä toimitettava ilman aiheetonta viivytystä mainitun asetuksen 35 artiklan mukaisesti Euroopan vakuutus- ja lisäeläkeviranomaiselle kaikki tiedot, joita tämä tarvitsee mainitun direktiivin ja mainitun asetuksen mukaisten tehtäviensä suorittamiseksi.
Finanssivalvonnan on ilmoitettava Euroopan komissiolle ja Euroopan vakuutus- ja lisäeläkeviranomaiselle ammatillisia lisäeläkkeitä tarjoavien laitosten toiminnasta ja valvonnasta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin (EU) 2016/2341 soveltamiseen liittyvistä merkittävistä vaikeuksista ja pyrittävä yhteistyössä Euroopan komission, Euroopan vakuutus- ja lisäeläkeviranomaisen ja muun ETA-valtion toimivaltaisten viranomaisten kanssa ratkaisemaan edellä tarkoitetut vaikeudet viipymättä.
11 § Euroopan parlamentin tutkintaoikeus
Sen estämättä, mitä viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetussa laissa (621/1999) säädetään, Finanssivalvonnalla on oikeus luovuttaa Euroopan parlamentille salassapitosäännösten estämättä sellaisia tietoja lisäeläkelaitosten toiminnasta, jotka ovat välttämättömiä Euroopan parlamentille Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 226 artiklassa säädetyn tutkintaoikeuden toteuttamista varten.
Mitä edellä 1 momentissa säädetään, sovelletaan myös siihen, joka Finanssivalvonnan palveluksessa tai Finanssivalvonnan antaman toimeksiannon perusteella tehtävää suorittaessaan, on saanut viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetussa laissa salassa pidettäväksi säädetyn tiedon.
16 luku. Rangaistussäännökset
1 § Lisäeläkelaitostoiminnan luvaton harjoittaminen
Joka tahallaan
1) harjoittaa lisäeläkelaitostoimintaa 1 luvun 5 tai 6 §:ssä tarkoitetun toimintapiirin ulkopuolella, mainitun luvun 3 §:n 1 momentissa tarkoitetun toiminnan tarkoituksen vastaisesti, ennen mainitun luvun 4 §:ssä tarkoitettua rekisteröintiä, vakuuttamalla muita kuin mainitun luvun 7 §:ssä tarkoitettuja henkilöitä tai, 12 luvun 2 §:n vastaisesti asettamatta lisäeläkelaitosta selvitystilaan, taikka
2) ottaa lisäeläkekassaan uusia vakuutettuja 12 luvun 11 §:n 2 momentin tai mainitun luvun 18 §:n 2 momentin vastaisesti,
on tuomittava, jollei teko ole vähäinen, lisäeläkelaitostoiminnan luvattomasta harjoittamisesta sakkoon tai vankeuteen enintään yhdeksi vuodeksi.
2 § Lisäeläkelaitosrikos
Joka tahallaan
1) toimii muutoin kuin asiamiehenä toisen välikätenä eläkesäätiö- ja eläkekassalain 3 luvun 16 §:ssä tarkoitetun äänioikeuden rajoittamista koskevan määräyksen kiertämiseksi,
2) käyttää lisäeläkelaitoksen varoja 6 luvun 1 §:n vastaisesti,
3) jakaa lisäeläkelaitoksen varoja laitoksen osakkaille 5 luvun 15 §:ssä säädetyn vastaisesti taikka
4) luovuttaa tai panttaa lisäeläkelaitoksen hallinnassa olevaa omaisuutta Finanssivalvonnan eläkesäätiö- ja eläkekassalain 9 luvun 2 §:n nojalla määräämän kiellon vastaisesti,
on tuomittava, jollei teko ole vähäinen tai siitä ole muualla laissa säädettyä ankarampaa rangaistusta, lisäeläkelaitosrikoksesta sakkoon tai vankeuteen enintään yhdeksi vuodeksi.
3 § Lisäeläkelaitosrikkomus
Joka tahallaan
1) rikkoo eläkesäätiö- ja eläkekassalain 3 luvun 17 §:n 3 momentissa tarkoitettua velvollisuutta pitää kassankokouksen pöytäkirja nähtävillä,
2) rikkoo 4 luvun 1–4 §:ää tai eläkesäätiö- ja eläkekassalain 6 luvun 1, 2, 4, 5, 7 ja 8 §:ää kirjanpidon, tilinpäätöksen tai toimintakertomuksen laatimisesta tai mainitun luvun 13 §:ää tilinpäätöksen, toimintakertomuksen, tilintarkastajien lausunnon ja tilastokertomuksen toimittamisesta Finanssivalvonnalle,
3) jättää toimittamatta Finanssivalvonnalle 5 luvun 8 §:ssä tarkoitetut laskuperusteet etuusperusteisen lisäeläkejärjestelyn vakuutusmaksun määräytymiselle,
4) jättää ilmoittamatta Finanssivalvonnalle 5 luvun 25 §:ssä tarkoitetun tervehdyttämissuunnitelman tai lyhyen aikavälin rahoitussuunnitelman tai mainitun luvun 28 §:ssä tarkoitetun vastuullisen matemaatikon nimittämisestä tai eroamisesta,
5) jättää toimittamatta Finanssivalvonnalle 6 luvun 4 §:ssä tarkoitetun lisäeläkelaitoksen sijoitussuunnitelman,
6) jättää toimittamatta Finanssivalvonnalle lisäeläkelaitoksen eläkesäätiö- ja eläkekassalain 10 luvun 16 §:ssä tarkoitetun lopputilityksen sulautumisesta, mainitun lain 11 luvun 17 §:ssä tarkoitetun lopputilityksen jakautumisesta tai mainitun lain 13 luvun 33 §:ssä tarkoitetun lopputilityksen selvitysmenettelystä,
7) jättää toimittamatta Finanssivalvonnalle 12 luvun 4 §:ssä tarkoitetun tiedon kutsusta selvitystilaan asettamisesta päättävään kassankokoukseen, mainitun luvun 5 §:ssä tarkoitetun ilmoituksen selvitystilaan asettamisesta ja selvitysmiehen valinnasta, eläkesäätiö- ja eläkekassalain 13 luvun 27 §:ssä tarkoitetun toimintasuunnitelman hyväksyttäväksi, mainitun luvun 36 §:ssä tarkoitetun ilmoituksen lisäeläkekassan purkamisesta tai 12 luvun 15 §:ssä tarkoitetun ilmoituksen selvitystilan lopettamisesta taikka
8) jättää toimittamatta Finanssivalvonnalle eläkesäätiö- ja eläkekassalain 2 luvun 6 §:ssä tarkoitetun ilmoituksen osakasluettelon muutoksesta tai mainitun lain 9 luvun 5 §:ssä tarkoitetun ilmoituksen rekisteriin merkityn tiedon muuttumisesta,
on tuomittava, jollei teko ole vähäinen tai siitä ole muualla laissa säädetty ankarampaa rangaistusta, lisäeläkelaitosrikkomuksesta sakkoon.
Lisäeläkelaitosrikkomuksesta tuomitaan myös se, joka törkeästä huolimattomuudesta menettelee 1 momentin 2–8 kohdassa tarkoitetulla tavalla.
17 luku. Voimaantulo
1 § Voimaantulo
Tämän lain voimaantulosta säädetään erikseen lailla.
Tämä laki on voimassa L:n 951/2021 mukaisesti 1.1.2022 alkaen.
Tämän asiakirjan lukeminen ei korvaa Finlexissä julkaistun virallisen tekstin lukemista. Emme vastaa mahdollisista epätarkkuuksista, jotka johtuvat alkuperäisen muuntamisesta tähän muotoon.
Tämä teksti julkaistaan lähteen Finlex omilla uudelleenkäytön ehdoilla, ei Legalizen lisenssillä eikä public domain -lisenssillä.
Finlex
Creative Commons Nimeä 4.0 Kansainvälinen (CC BY 4.0)
Sisältää Finlexin aineistoa, jonka on julkaissut oikeusministeriö (Oikeusrekisterikeskus). Aineisto on lisensoitu Creative Commons Nimeä 4.0 Kansainvälinen (CC BY 4.0) -lisenssillä: https://creativecommons.org/licenses/by/4.0/deed.fi. Aineistoon on tehty muotomuutoksia (XML-muoto muunnettu Markdowniksi).